Vanhoja työmaakuvia

[Hullu-Jussi]

Tässä pari työmaakuvaa vuosien takaa. Työmaat ovat Espoossa ja Helsingissä olleita rivitalokohteita.

[mehtalainen]

Fiskars merkkisiä koneita? Tuosta merkistä tule mieleen kuin pistolapio

Kerro lisää

[Hullu-Jussi]

Juu, kerran entinen pomoni lähetti minut työmaalle "kaivuhommiin" siihen aikaan, kun Fiskars-koneilla vielä joitain hommia tehtiin, ja sanoi, että työmaalla on Fiskarsi odottamassa. Arvaat varmaan. mikä nojasi perillä parakin seinään. Nuo hydrauliset Fiskars 550 -koneet olivat jo vanhentunutta kalustoa silloin, kun aloitin rakennuksilla. Noita käytettiin lähinnä purkutöissä. Hyvää oli kaksivipuohjaus ja rankat kauhavoimat, huonoa mekaanisella voimansiirrolla varustettu alavaunu, joka oli perintöä Åkermanin 60-luvun koneista. Kaikki ajon ohjaus tapahtui sakarakytkinten välityksellä, mikä tarkoitti hidasta ja harrasta vekslaamista vipujen kanssa. Tuossa yhdessä kuvassa näkyvä vaijerikone on Fiskars 500, joka on yksyhteen lisenssi Åkerman 475. Paino 13 tonnia. Sillä rikoin betoniset sokkelit vaijerin päässä roikkuvan puntin avulla. Tuo kuvassa näkyvä kone oli käsittämättömän loppu, muttei tahtonut hajota millään. Se oli aktiiviuran jälkeen vielä 10 vuotta varastonosturina ja lähti aina vaan käyntiin ja pelitti. Purin sen lopulta pari vuotta sitten, kun se alkoi olla jo riski ajajalleen. Tässä vielä kuva toisesta meidän firmassa olleesta Fiskars 550 -kaivurista purkutyömaalla Helsingissä. Koneen vuosimalli on 1968 ja se tuli meille Seinäjoelta. Merkillistä oli, että siinä oli jo silloin tullessaan "Stadin Kuriiri"-tarrat kyljessä.

[Hyppy-Heikki]

Terve! Hienoja työmaakuvia Hullu-Jussilla, olisko lisää?!. Olisko kellään Lokomo 3:sta (Hyppy-Heikistä)kuvia / tietoa / varaosia. Tulin hommanneeksi sellaisen hänksättimen pihankoristeeksi. (rouvan iloksi!!!)

[Hullu-Jussi]

Tuo Hyppy-Heikki -kaivinkone on sillä tapaa hyvin mielenkiintoinen, että se saattaa olla hyvinkin eka Suomessa suunniteltu ja tuotantoon laitettu kaivinkone. Sikäli melkoista alan historiaa. Koneen virallinen/oikea nimi on Lokomo 3 ja tuo kolmonen tarkoittaa 300 litran kauhaa. Se voisi olla myös kolmas kone siinä mielessä, että ennen Hyppy-Heikkiä Lokomo oli kai tehnyt kaksi prototyyppiä, joita ei kuitenkaan alettu valmistamaan myyntiin. On kerrottu, että Hyppy-Heikkejä tehtiin vain viisi kappaletta, en tiedä onko totta. Löysin yhden kuvan Hyppy-Heikistä Maanrakentajien Keskusliiton "Monttu auki" -kirjasta. Täytyisi vissiin lähteä käymään Metsolla kyselemässä Lokomon arkiston perään, sieltä voisi jotain löytyä.

[Hullu-Jussi]

Löysin tämän kuvan perheen valokuvia selatessa. Takana lukee "pojat ja äiti työmaalla". Kuva on otettu luultavasti 1966 Helsingin Pakilassa ja takana näkyy uuden uutukainen Fiskars. Erikoista kuvassa on se, että Fiskarsin hydraulikoneiden sanotaan tulleen myyntiin 1967 ja vielä erikoisempaa on puomissa näkyvä mallinumero 540. Olen luullut, että 550 oli ainoa malli tuolloin ja se perustui Åkerman/Jussi 475 -malliiin. Kuvassa näkyy, että tämän koneen alavaunu on kevyemmän Åkerman 375 koneen. Btw: Hemmo, joka kuvassa pätevän näköisenä osoittaa sormellaan mallinumeroa on allekirjoittanut.

[Hyppy-Heikki]

Joo, hemmo varmaan osottaa tossa, et isi alottaa työt joka aamu 540 saadakseen viskarssin seittämäksi työ kuntoon.
Ei sen puoleen oon itekkin himoinnu jotain tommosta viskarssin hydraulikonetta.
Jossain kuvissa oon nähny Fiskarssin, olisko ollu joku 400 tai 500, pyöräalustaisen mekaanisen version?! Oonkohan nähny unta??!!

[Hyppy-Heikki]

Tässä olis tämän hetkisessä kunnossa oleva Hyppy-Heikki. Kone on tällä hetkellä odottamassa hiekkapuhallukseen ja maalaukseen pääsyä.
Toivottavasti sais pian koneen kotiin jotta vois kevään korvilla alkaa sovittamaan siihen uusia osia ja peltejä niskaan.
Sormet syyhyy jo päästä kaivamaan.

[tkane]

Siirtyikö Fiskarsin koneet aikoinaan jollekkin toiselle valmistajalle vai loppuiko vaan niiden tekeminen ?
Lokomo ja ARA aikoinaan meni Lännelle, mutta tuo Fiskars on jäänyt minulle arvoitukseksi.

[Hullu-Jussi]

Fiskarsin kaivinkonetuotannolle kävi loppujen lopuksi aika huonosti. Homma oli alkanut 1964-65 vaihteessa, kun Fiskarsin silloinen pääjohtaja oli ostanut talousvaikeuksiin joutuneen Eklöfin konepajan Porvoosta. Siellä tehtiin lisenssillä Åkermanin pienempiä malleja 13-tonnisiin asti. (Isommat lisenssi-Åkerit teki Varkauden konepaja.) Tuotenimenä oli Jussi ja koneet myytiin Rolacin verkoston kautta. Tämä kyseinen Fiskarsin johtaja oli aika innostunut ostamaan erilaisia yrityksiä. Tuli hankittua muovialan yrityksiä, venevalmistaja, sähkölaitetuotantoa, kodinkoneita ym. No niin, palataan kaivinkonetuotantoon: Sopimus Rolacin kanssa irtisanottiin ja perustettiin oma myyntiorganisaatio, koneisiin maalattiin uudet värit ja Jussi-nimi sai mennä. Välittömästi aloitettiin myös oma suunnittelutyö tulevaisuuden mallien luomiseksi. Sen verran kiire kuuluu olleen, että kun ensimmäinen Fiskars 550-hydraulikoneen proto saatiin valmiiksi, se ajettiin sopivan siistille pellolle ja siitä otettiin valokuvat ja painettiin myyntiesite. Joitain pieniä ja joitain vähän suurempia teknisiä yksityiskohtia jouduttiin sitten korjailemaan jo myytyihin koneisiin, kun käyttökokemusta karttui. Asiakkaat sai kunnian suorittaa tuotekehitystä niin kuin useasti muulloinkin on tapahtunut suomalaisen teollisuustuotannon kanssa. Fiskarsin onni oli siinä, että tehtaalla oli kaksi erinomaista insinööriä, joilla oli yllättävän oikeaan osunut näkemys kaivinkoneiden kehityslinjoista tuolloin. Melko pian alettiin suunnittelemaan seuraajaa 550-mallille, ekat protot valmistuivat 1968 tai -69. Mallinimet olivat 800 (tela-alustainen) ja 550M (pyöräalustainen) ja kone oli jo täyshydraulinen sen ajan moderneimmilla komponenteilla (Linde-hydraulimoottorit ja Linden muuttuvatilavuuksinen kaksoispumppu). Olen itse nähnyt kaksi tela-alustaista ja kolme pyöräalustaista, mutta sanotaan, että pyöräalustaisia olisi tehty kymmenen. Uskon, että nuo uudet mallit olisivat olleet melkoinen tekijä suomalaisilla markkinoilla. Kävi kuitenkin niin, että nuo pääjohtajan lukuisat yritysostokset alkoivat kismittää tärkeimpiä osakkeenomistajia ja kaveri sai kenkää. Uusi johtaja pani luudan heilumaan ja siinä touhussa meni 1970-71 niin kaivinkoneet, asuntovaunut kuin grilliuunit ym. Jäljellä jäi sitten nuo tunnetut Fiskars-lapiot, -haravat ja -sakset.

Tarinaan voisi vielä liittää pari pikku juttua: 66 tai 67 tuli Helsinkiin työmaalle telakuormaaja, joka oli aivan kuin Caterpillar 955H, mutta väri oli oranssin punertava ja edessä ja takana luki Komatsu. Voin vakuuttaa, että sitä ihmeteltiin. Kysymys oli siitä, että Fiskars oli päättänyt aloittaa japanilaisten koneiden maahantuonnin ja oli tuottanut maahan pari konetta näytille. Aika vain ei ollut kypsä moisille laitteille ja ajatus kuoli nopeasti.

Toinen tarina on 550-koneesta, joka oli tehtaalla melkein valmiina, kun ilmoitus tuotannon lopettamisesta tuli. Työntekijät kasasivat sen kuitenkin loppuun, tosin muutamat pultit jäivät kiristämättä eikä valmistusnumerokylttiä enää laitettu koneeseen kiinni. Se jäi tehtaan pihalle seisomaan, kunnes sen ja kolme muuta pihalla ollutta koeajokonetta osti maanrakennusalan suurehko yrittäjä (kymmeniä koneita). Eräiden osin erikoisten syiden takia tämä kone jäi varastoon Espooseen eikä sitä koskaan otettu käyttöön. Viisi vuotta sitten Espoon kaupunki määräsi sen varastotontin siivottavaksi, jolla tuo ja pari muuta Fiskarsin tehtaan pihalta haettua konetta oli. Koska tontin omistaja ei aloittanut siivousta, tilasi kaupunki työn Kuusakoski Oy:ltä, joka paloitteli kaikki paikalla olleet koneet.