kaivinkoneet.com

Toisessa viestiketjussa "yrittämistä metsätöiden saralla" oli puhetta siitä, että kaivinkoneharvesteri ei ole paras vaihtoehto mäkisessä maastossa, koska puomissa ei ole kallistusta ja puomin kulmaa ei voi muuttaa. Kanadassa ja USA:n pohjoislännessä aika suuri osa metsistä kasvaa jyrkkillä rinteillä. Ongelmaan on kehitetty ratkaisuja ja yksi on ylävaunun pito vaaterissa alavaunun kallistuksesta riippumatta. Esimerkkinä kuvassa Madill, joka on varustettu feller buncheriksi (olisikohan lähinnä suomeksi kaatoniputtaja) eli koneessa on kiinni kaatopää eikä pätkiminen ja karsiminen kuulu koneen hoitamaan prosessiin. Kyseistä toimintaa havainnollistaa esim. tämä video, jossa Deeren kone ilman ylävaunun vakausta:http://www.youtube.com/watch?v=auABpgc_d2Y

Jep, tuollaisi käytetään jonkin verran keskieuroopassakin ihan tavan kaivinkoneiden alla esim. volvo jotka ovat hakkuuvarusteltuja. Taisi sellainen joku vuosi sitten olla metkossakin näytillä.
Pohjois-Amerikassa taas yleisesti käytetään tuollaisia hieman erikoisempia ja suojatumpia koneita. Samoin metkossa olen nähnyt tuon tyyppisen yhden John deeren mutta se taisi olla jäykällä alustalla mutta sitä en muista oliko kaatokasaus koura vai tavan motokoura. Kone oli menossa Venäjälle.
Nimityksenä kaatokasauskone on oikeampi tai tunnetumpi ainakin kuin kaatoniputtaja. Tuolla rapakon takana kaatokasauskoneina kääytetään varsin kirjavaa joukkoa koneita, myös pyöräkuormaajia ja tällaisia hieman erikoisempia kapineita http://www.youtube.com/watch?v=bvws3glgles
Tuollapäin maailmaa käytetään kokorunko korjuuta yleisesti. Puut tuodaan laaniin skiddereillä ja laanissa puut prosessoidaan koneilla joita on kans hyvin erityyppisiä. Joskus ihmetelly että mikä järki tuossa kokopuu korjuussa tuolla tyylillä mitä Pohjois-Amerikassa tehdään on. Saadaan sillä ainakin iso joukko ukkoja ja koneita työlistettyä. https://www.youtube.com/watch?v=3RzizAPhHSU
Tässä vielä vähä erilainen kone jolla puut prosessoidaan siellä laanissa https://www.youtube.com/watch?v=y94SfOt2-BQ

Pistää silmään nuo telalaput, yksiharjaiset ymmärrän hyvin mutta tuota viistettä harjan päässä en. Rinteillä yleensäkin sivuttaispidon puute on ihan merkittävä ongelma, miksi siis tuollainen muutos joka huonontaa sivuttaispitoa? Kenties ketjujen säästämiseksi?

Taitaa olla ihan vaan kääntymisen helpottamiseksi. Kuitenkaan sivuttaispito ei niin merkittävästi heikkene että siitä käytännön haittaa olisi, koska mäet on joka tapauksessa ajettava suoraan.

Muutoin en kyllä oikein ymmärrä tuota jenkkien tapaa kuskata koko rankoja, korkeintaan isojen puiden kanssa (halkaisija siis metristä ylöspäin), mutta tuossa yhdessäkin videossa oli ihan täkäläisiä metsiä vastaavaa metsää ja tusinan verran koneita sai aikaan saman verran kuin täkäläinen moto+ajokoneketju 8 tunnissa...

Tuon kokorunkokorjuun ymmärtäisin jos esim saha haluaa itse suorittaa katkonnanan jotta runko tulisi parhaalla mahdollisella tavalla suoritettua rungon vikojen ym kannalta. Taitaa tällä tavalla yksi saha suomessa tehdä? Mutta jenkit näkyy katkovan puut kuitenkin sitte laanissa. Tässä olis video kuinka puuta tehään vähä jyrkemmässä rinteessä ja kuinka voidaan sitä rinteen jyrkkyyttä käyttää hyväksi puun kuljetuksessa https://www.youtube.com/watch?v=4FwgrE6afvs
Hurjan näköstä hommaa. Ja ei taideta kantaa huolta eroosiosta....

Kokopuukorjuun käyttöön Amerikan mantereella vaikuttavat mahdollisesti historialliset syyt. Ensinnäkin lastauskoneet ovat aikojen alusta aina jopa 80-luvulle asti perustuneet vaijereille ja ne ovat olleet tehokkaimmillaan nostellessaan suuria runkoja. Nämä koneet tarttuvat eräänlaisilla vaijerin päässä roikkuvilla pihdeillä lastauspaikalla olevaan runkoon niin, että latvuspää kevyempänä nousee ylöspäin ja ottaa kiinni koneen leveän puomin pohjaan. Sitten kone kääntyy ja laskee rungon rekkaan tai historian alkuaikoina junanvaunuun. Toinen syy on aikoinaan käytetty juontaminen. Se on tietysti kannattavampaa kokorunkoina. Lisäksi USA:n pohjois-länsiosassa ja Kanadassa British Columbian alueella hakkuut sijoittuvat vuoristoisille seuduille, joissa rinteisiin kaadetut rungot on pakko vetää vaijereilla lastauspaikoille. Siinäkin touhu on kätevämpää, kun vedetään mahdollisimman pitkä runko kerralla. Vaikka konetekniikka on ajan myötä kehittynyt, ei vanhoista tavoista ole helppo irrottautua, koska koko systeemi on rakennettu palvelemaan kokopuun käsittelyä.

Viestiketjun alussa käytin feller buncherista suomenkielistä sanaa kaatoniputtaja. Se oli täysin itse keksimäni käännös (bunch = niputtaa), koska en ollut tietoinen, että niille oli olemassa suomenkielinen termi. Kollegani valisti minua ja kertoi kaatokasausmenetelmää markkinoidun Suomeen jo 60-70-lukujen vaihteessa ja että Lokomo oli jopa valmistanut täällä jonkun kappaleen kyseisiä koneita.

Tässä vielä video punaisesta koneesta kaatokasaushommissa:http://www.youtube.com/watch?v=iK6-MmLs4Vg

Tietysti ääriolosuhteissa rungot on korjattava kokonaisina, ja tietysti siinäkin tapauksessa että puusto on niin järeää että niiden käsittelyyn vaaditaan oikeasti isot koneet.

Se suomenkielinen termihän on kaiketi kaatokasauskone, ja onhan tuonne metsään tosiaan vaikka minkäsorttisia kapineita markkinoitu.

Meidänkin firmassa ensimmäinen moto oli häntäprosessorilla oleva Kockums, eli kuormaajalla kaadettiin puu ja nostettiin tyvi häntäprosessorin päälle.
Sittemmin se häntä otettiin irti ja kouraksi laitettiin 51 Keto. Koneella tehtiin varsin onnistuneesti nykymoton tyyliin niin pitkään että siitä sekosivat IPS laatikot ja todettiin että kone joutaa vaihtoon. Sen kanssa sitä extremeä oli, ei mitään jarruja koneessa, ja rinteessä työskennellessä oli rengas tällättävä kiven tai mättään taakse jotta kone pysyi paikallaan..