kaivinkoneet.com

Tänään poikkaisin kolme kaapelia ja yhden vesijohdon. Että meni hyvin. Kyllä nyt taas harmittaa. Se tässä ottaa eniten aivoon, että ensin luotasin kaapelinetsijällä pitkään ja hartaasti ja sen jälkeen kaivoin pari tuntia lapiolla kovaa ja kivistä maata. Tulos olisi ollut lähes sama, jos olisin suoraanvaan raa'asti vetänyt koneella koko pätkän auki kaapeleineen ja putkineen. Yksi kaapeleista katkesi, kun hakkasin kivien ja kovan saven sekaista maata irti lapiolla. Seuraava katkesi koska kaapelilinjan sivuun oli laitettu kieppi liian pitkäksi jääneestä kaapelista. Ja viimeinen katkesi, koska se oli jostain syystä jännitteetön eikä ilmennyt etsijällä. Vesiputken piti sitten olla näiden kaapeleiden alla, mutta olikin laitettu pintavetona pari metriä sivumpaan.
No ei kai tämä nyt maailman pahinta mokailua ole. Muistan yhden lyhytaikaisen kaivurikuskin meidän firmassa, joka joutui kaivamaan viittä vaille valmiilla rivarityömaalla vesijohtoja esiin, koska kaikki putkiliitokset vuosivat. Jatkoksiin ja haaroituksiin käytetyt liittimet olivat olleet viallisia. Näitä putkia etsiessään hän oli onnistunut löytämään ja katkaisemaan yhtä vajaa kaikki sen mestan kaapelit. Ja niitä oli paljon. Siis puhutaan kymmenistä. Osasyyn panisin kyllä sen aivottoman perämiehen piikkiin, joka nojaili kuopan reunalla laiskana lapioon ja sanoi välillä, että ota varovasti, siellä saattaa olla kaapeli. Jouduin tuomaan tuolle työmaalle kuormurilla pari nippua kipsilevyä ja minun oli peruutettava ahtaaseen välikköön mahdollisimman pitkälle. Kujan päässä näin maassa lastulevynipun. Pyysin tätä apparia näyttämään merkeillä, mihin asti voin peruuttaa. Laitoin pakin päälle ja lähdin etenemään solaan takoperin. Appari katsoi vuoroin minua ja vuoroin auton perää. Luulin, että kaikki oli kunnossa, kunnes ikävä ritinä kantautui auton perästä. Appari katsoo minua ja sanoo: sä rikoit ne.

Mitä vastasit apparille?Taitaa olla painokelvotonta tekstiä.Joskus asiat ei vaan luonaa sitten millään,mutta taitaa niitä huonoja päiviä olla sentään harvemmin.Ei sitä aina jaksa väkisinkään vääntää.

Kyllä mulla jäi siinä tilanteessa monttu ihan auki. Ei siinä osannut sanoa mitään. Ihmettelin vain, mistä tämmöstä porukkaa oikeen onnistutaan löytämään. Noin yleensäkin on sanottava, että kyllä rakennustyömailla on aika monenkirjavaa joukkoa. Mutta se kai ei asiaan tutustuneille ole mikään uutinen. Yleisesti rakennustyön luonteesta lausui kerran työmaalla eräs vastaava mestari mielestäni sopivasti: Olin juuri kinaamassa muurarien kanssa, että niiden on siirrettävä romppeitaan pois ajotieltä, että pääsen kuormurilla työmaan takapäähän. Nämä vaan vänkyttivät, etteivät he mitään ala siirtelemään. Mestari käveli ohi ja pysähtyi kuuntelemaan vääntöämme. Lopulta hän sanoi: Katsokaas pojat, asia on näin, että rakennustyöt ovat yksinkertaisia töitä yksinkertaisille ihmisille ja muuraustyöt ovat niistä kaikkein yksinkertaisimpia.