metsäoja

[A270712S]

Työtilanteen muuttuessa oleellisesti olisi tarkoitus kesällä perkailla vanhoja ja kaivaa kokonaan uusia metsäojia omassa metsässä. Kaivinkoneeen käyttö kyllä tuttua mutta em. hommista kokemusta vähemmän. Kone on ko. hommaan sopiva mutta käytännön vinkkejä kaipaisin alan ammattilaisilta itse työn suorittamisesta mahdollisimman järkevästi. Esim. miten teloilla "tyhjänä" ajoa tulee vähiten.

[kampiveivi]

Kyllähän sitä "tyhjää" ajoa aina tulee se toinen mokoma ellei sitten satu niin harvinainen palsta että vierekkäiset ojat "vetää" vastakkaisiin suntiin...
Jos haluat ojat jotka vetää eikä seiso vettä täynnä niin kaivat aina vastamaahan päin. Näin tehden voit esim kallion vastaan tullessa nostaa ojan pohjaa ylemmäs, ja lisäksi tulee kaikista ojista sellaiset että ei jää vesi johonkin palstan nurkkaan seisomaan kun oja "laskee" väärinpäin.
Tosin joissakin tilanteissa on järkevää oja kaivaa niin että "vesi otetaan mukaan" , esim kun vaikka jo aiemmin kaivettu oja seisoo vettä täynnä kun se on kaivettu alkujaan niin että veden pitäisi laskea vastamaahan ja vesi pitäsi saada menemään mäen yli... Tällöin on syytä ensin varmistaa että ei sinä "mäellä" ole kalliota. Kokenut kaivaja saa kyllä ojan laskemaan oikein vaikka maastossa olisikin korkeusvaihtelua mutta tarkkuutta ja harjaantunutta silmää se vaatii.
Ojien kaivuu järjestys on viisainta suunnitella niin että mahdollisimman vähän tarvii kulkea jo kaivettujen ojien yli, vältyt ylimääriseltä jälkien siistimiseltä eikä ole riskiä että kone uppoaa...(riippuu maalajista teloist jne)
Sitten vielä yksi näkökulma metsäkonekuljettajan vinkkelistä: Ne ojien "kahluu" luiskat saa unohtaa täysin ellet itse niitä koe tarvitsevasi traktoria tai mönkijää varten. Viisampaa on että jättää kohtia jossa vastakkaisilla kohdilla ei ole penkkoja, näin ojasta pääsee vaivattomammin yli metsäkoneilla kun ojan täyttää puilla ja ojakin pysyy näin menetellen auki eikä polkeudu tukkoon ja täyty liejusta ylityskohdan ympäristöstä. Kahluu paikoissa on se ongelma että ne ei tahdo jäätyä aina talvellakaan ja siten niitä ei oikein voi käyttää leudompina talvina eikä koskaan sulanmaan aikaan. Hyviä kohtia ylityspaikoille metsäkoneita ajatellen olisi n 10m aina ojien risteyksien jälkeen ja sellaisiin kohtiin joissa metsäkuvio vaihtuu. Lisäksi metsäkoneita ajatellen ojien ihanteellinen väli olisi 20m . Tämä ei ole vielä valjennut valitettavasti kaikille niillekkään jotka tekevät ihan työkseen ojasuunitemia...
Ja nyt kun olet menossa kaivinkoneen kanssa sinne metsään niin olisiko penkkatien tarvetta jos ei nyt niin ehkä joskus myöhemmin? Se voi tienata tulevaisuudessa hintansa moninkertaisesti kun hakkuutat metsääsi ja puita ei tarvitse ajokoneella kuljettaa niin pitkästi. Ja kunnolla tehtyä penkkatietä pääsee kesällä vaikka henkilöautolla perille jos tarvetta on raivuun, istutusten tms takia. Jos rajanaapureiden kanssa on hyvissä väleissä voi heitä saada osallistumaan kustannuksiin jos heillä on mahdollista siitä hyötyä.

[kampiveivi]

Jotain jäi vielä mainitsematta, niitä ojamaita ei kannata luoda tasaiseksi penkaksi vaan olisi syytä jättää välejä tasaisin välimatkoin, muuten käy niin että vesi seisoo siinä penkan takana eikä löydä reittiä ojaan... Yksi keino on luoda maat jokin matka vasemmalle ja sitten oikealle jne.