Uusimmassa Koneviestissä oli 14-tonnisten kaivinkoneiden vertailutesti. Muuten mielenkiintoinen juttu, mutta erityisesti yksi asia jäi taas tässäkin kaivuritestissä vaivaamaan. Ja lehden pääkirjoituksen sivuun liitetystä palstasta huomasin, että sama asia on tainnut vaivata joitain muitakin. Niin: miksi koneiden polttoaineenkulutus mitataan kaasu täysillä? Siksikö, että se on yksinkertainen tapa vertailla koneita tasapuolisesti. Mutta mitä se oikeasti kertoo kulutuksesta. Itse en ole koskaan (siis en koskaan) ajanut alle 15-tonnisella koneella kaasu pohjassa. En siksi, että kaasuvivun viimeinen neljännes tai viidennes ei tuo käytännössä juuri lisää nopeutta enkä siksi, että tuon painoisilla koneilla ei ole koskaan tarvinnut tehdä urakkamättöä. Isommilla koneilla on välillä suurilla työmailla sen tyyppisiä töitä, että lastataan niin nopeaa kuin pystytään, mutta silloinkin jätän kaasun säädön vähän vajaaksi maksimista. No tämä nyt on tietysti vain minun mielipiteeni, mutta näin se tuntuu toimivan. Nykyaikaisella kaivinkoneella suurin työnopeus on yleensä saavutettavissa ilman 100% täyttä kaasua. Toisin oli silloin, kun kaivettiin vielä vakiotilavuuspumpuilla varustetuilla koneilla. Niiden kanssa tarvitsi usein ajaa "täysillä", että sai koneen liikkumaan. Ehkä toi täyskaasuhomma on jäänne noilta ajoilta.
Tuon kaivinkonetestin kannalta tuossa täyskaasumittauksessa on se heikkous, ettei tulos oikein kerro todellisesta käytännön kulutuksesta. Sen näköjään Koneviestikin myöntää, koska kirjoittaa, että "käytännön kulutus on jotakin ihan muuta kuin mittaamamme kulutus". No hei, miksi sitten yleensä pitää laisinkaan mitata??
Koneviestin kaivurivertailu
Re: Koneviestin kaivurivertailu
Varmaan tuo viittaus tarkoittaa sitä että normaali tuntikulutus sisältää joutokäyntiä, kevyempää ja raskaampaa lapiointia jne. Eli se kulutus mitä Esson baarissa vertaillaan, ei ole oikeastaan koskaan tullut pelkästään sitä raskainta työtä tehden. Joskus tutkin Hitachien tallenteita ja niissä kokonais tuntimäärästä saattoi olla enemmän kuin 20 % joutokäyntiä.
Omasta mielestäni kyllä tuo tapa mitata jotain kertoo polttoaineen kulutuksesta. Aiemmassa raskaampien kaivukoneiden testissä vertailtiin kulutusta täyskaasulla sekä Eco asetuksella tai jos sitä ei ollut niin ajettiin osakaasulla. Se oli mielestäni hyvä lisä testiin. Muistaakseni aika usein täyskaasulla juoppo kone oli aika usein suhteessa yhtä juoppo myös Eco asetuksella.
Mutta muuten olen kyllä Jussin kanssa samaa mieltä että ei liika huudattaminen työtehoa välttämättä lisää. Tosin omassa 90-luvun puolivälin tienoilla varustetussa O&K:ssa tuntuu kaikki kierrokset olevan tarpeen. Johtuneeko sitten Deutzin ilmajäähdytteisestä koneesta, että hydrauliikka on trimmattu sellaiseksi. Olen jostain kuullut, että tuollainen vanha Deutz tykkää kierroksista kestääkseen.
Omasta mielestäni kyllä tuo tapa mitata jotain kertoo polttoaineen kulutuksesta. Aiemmassa raskaampien kaivukoneiden testissä vertailtiin kulutusta täyskaasulla sekä Eco asetuksella tai jos sitä ei ollut niin ajettiin osakaasulla. Se oli mielestäni hyvä lisä testiin. Muistaakseni aika usein täyskaasulla juoppo kone oli aika usein suhteessa yhtä juoppo myös Eco asetuksella.
Mutta muuten olen kyllä Jussin kanssa samaa mieltä että ei liika huudattaminen työtehoa välttämättä lisää. Tosin omassa 90-luvun puolivälin tienoilla varustetussa O&K:ssa tuntuu kaikki kierrokset olevan tarpeen. Johtuneeko sitten Deutzin ilmajäähdytteisestä koneesta, että hydrauliikka on trimmattu sellaiseksi. Olen jostain kuullut, että tuollainen vanha Deutz tykkää kierroksista kestääkseen.
-
Hullu-Jussi
- Guru
- Viestit: 1816
- Liittynyt: 25 Marras 2009, 09:58
Re: Koneviestin kaivurivertailu
Tosiaan tuossa aikaisemmassa isompien koneiden vertailussa oli kaksi eri mittausta. Kiitos muistutuksesta. Muistelen samoin, että koneiden paremmuusjärjestys pysyi aika samana kummassakin mittauksessa.
Noin yleensä ajattelin, että alta 15-tonniset koneet on aika lailla sellaisissa töissä, missä ei ole tarvetta konetta paljoa riivata. Niinkuin talonpohjat, viemäröinnit sun muut.
Ollessani töissä yrityksessä, jolla oli samanaikaisesti käytössä toistakymmentä Deutz-moottorista laitetta, sanottiin myös siellä korjaamolla, että parhaiten kestivät niistä ne koneet, jotka kävivät täysillä koko ajan. Taisi olla myös puhetta, että pölyn ja lian poisto jäähdytyspinnoilta oli tehtävä huolella ja tarpeeksi usein.
Noin yleensä ajattelin, että alta 15-tonniset koneet on aika lailla sellaisissa töissä, missä ei ole tarvetta konetta paljoa riivata. Niinkuin talonpohjat, viemäröinnit sun muut.
Ollessani töissä yrityksessä, jolla oli samanaikaisesti käytössä toistakymmentä Deutz-moottorista laitetta, sanottiin myös siellä korjaamolla, että parhaiten kestivät niistä ne koneet, jotka kävivät täysillä koko ajan. Taisi olla myös puhetta, että pölyn ja lian poisto jäähdytyspinnoilta oli tehtävä huolella ja tarpeeksi usein.
Re: Koneviestin kaivurivertailu
Varmaan nuo 15 tonnin koneet näkevät kahdenlaista elämää. Toinen laita on nuo koneet jotka pyörivät rakennustyömailla ja selviävät kenties helpommalla. Toinen pää taas on jollain pienemmällä yrittäjällä esim. metsäojan kaivussa oleva kone joka työn urakkaluonteisuudesta johtuen pyörii varmaan aika lailla täysillä.
Hitachin koneisiin kun tuli ZX mallisarjan myötä tiedonkeruu, niin ollessani koulutuksessa siihen liittyen, sain kuulla että pienin joutokäyntiprosentti siihen mennessä oli löytynyt tuollaisesta reilun 10 tonnin koneesta.
Onko muuten kellään foorumin jäsenellä kokemusta 90-luvulla valmistetuista O&K:n kaivukoneista? Olen koittanut metsästää korjaamokäsikirjaa omaan koneeseeni, mutta tuntuu olevan sitkeässä sen löytyminen.
Hitachin koneisiin kun tuli ZX mallisarjan myötä tiedonkeruu, niin ollessani koulutuksessa siihen liittyen, sain kuulla että pienin joutokäyntiprosentti siihen mennessä oli löytynyt tuollaisesta reilun 10 tonnin koneesta.
Onko muuten kellään foorumin jäsenellä kokemusta 90-luvulla valmistetuista O&K:n kaivukoneista? Olen koittanut metsästää korjaamokäsikirjaa omaan koneeseeni, mutta tuntuu olevan sitkeässä sen löytyminen.