Laahakauhakoneita.

[Heavy]

Oli kyllä hieno tuo Teräsmies tuossa lehdessä Todella edustavan näköinen Mitä tuolla koneella tehtiin teidän firmassa?

[Heavy]

Minkähän ikäinen tämä kone mahtaa olla?

[Jasa]

Ihan ruoppaustöissä eli kone oli samassa hommassa mitä oli ollut edelliselläkin omistajalla ,mutta tehtaan annettua tuon uittovesi altaiden ruoppauksen urakoitsijalle niin samalla sai myytyä myös koneen tai siis pikemminkin koneet sillä niitä oli kaksi kpl joista toinen toimitti "varakoneen" virkaa ja joka päätyi tuon urakan loputtua sulatukseen .

[Heavy]

Uudessa Mobilisti lehdessä on juttu Jussi 610 laahakauhakoneesta sekä Jussi 60-90 laahakauhakoneesta. Hyvä juttu Kannattaa lukea

[Heavy]

Tässä tällaisia kuvia. Taitava kuski käyttää konetta!

[Hullu-Jussi]

Ovat aika kovilla kauhankynnet, kun on noin kivistä moreenia. Ja kuvasta näkee, että kyllä tuota kauhaa on jo paikattukin aika huolella. En osaa tunnistaa, minkä valmistajan kauhasta on kysymys. Yleisimmäthän näissä isommissa kokoluokissa ovat olleet Escon ja Hendrixin valmistamat kauhat.

Näillä isommilla laahakoneilla tuntuu olevan aika hyvin töitä koko ajan. Siihen on useita syitä, miksi tuollainen kone on järkevä veden alta kaivettaessa. Tärkein on varmaan syvyysulottuvuus. Tuollaisella kun pääsee helposti 18 metriin asti. Hydraulinen pitkäpuomikone ei tahdo pystyä kovaan moreeniin enään 10 metrissä. Tai jotta pystyisi, pitäisi peruskoneen olla melkoisen raskas. Ja kun hydraulikoneen kokonaispaino menee sinne 100 tonnin kohdille ovat käyttökustannukset rankasti isommat kuin laahakoneen. Ja kuitenkin saman painoinen laahakone nostaa enemmän soraa tunnissa, koska kauha on suurempi. Itse työkierrossa en tiedä onko siinä mitään eroa ajassa. Kun verrataan näiden koneiden taloudellisuutta, yksi tärkeä syy eroihin on koneiden periaatteessa. Laahakoneessa vain kauha liikkuu. Puomi pysyy koko ajan samassa asennossa. Hydraulikoneessa taas liikutellaan kaivutyössä kauhan lisäksi koko puomistoa, mikä on raskas ja vaatii lujasti energiaa. Hydrauliikan tehohäviöt ovat lisäksi hieman suuremmat kuin mekaanisen vaijerikoneiston.

Niin ja tuo aiemmissa kuvissa näkynyt Northwest on minun arvion mukaan 60-luvun alusta. Aivan samanlainen taisi olla Putajalla olleessa konemuseossa, mutta kuulin, että se romutettiin jokunen vuosi sitten, kun sen omistaja oli kuollut ja perikunta oli tehnyt diilin metallifirman kanssa.

[Vaijerikone]

Putajalla taisi olla isompi Nortwest 80D. Noissa kuvissa on pienempi 25D.

Heavylta asiallisia kuvia jälleen! Olisi muuten hienoa jos kuvaisit jonkun videonpätkän noista toiminnassa olevista laahakoneista vaikka tuubiin.

[Hullu-Jussi]

Kiitos korjauksesta. En itse ole koskaan käynyt Putajalla ja olen nähnyt siellä olleen koneen vain kuvissa. Northwest jäi Suomessa varsin tuntemattomaksi konemerkiksi, vaikka niitä on jokunen ollutkin maassamme. Minulla ei ole edes mitään havantoa siitä, mikä firma niitä on Suomeen tuonut.

[Hullu-Jussi]

Uusimmassa Truckingissa (nr 7) on juttu Terramaren Manitovocista ja Liebheristä Västervikin satamatyömaalla. Juttu on lehden ykköspaikalla ja peräti kuuden sivun mittainen. Siinä on haastateltu Terramaren kuskeja Markkua ja Pasia. Tuttuun tyyliinsä Markku on laukonut tiukkoja mielipiteitä näistä koneista. Manitovoc yli 20 vuotta vanhana koneena ei saa kuskeiltaan paljoa kiitosta: "Se on kamala ajaa, työvuoron jälkeen jalat ovat aivan loppu". Liebherr HS 895 sen sijaan saa kiitosta. Se oli Terramarelle tullessaan kai lähes uusi ja nyt ajettu vasta 500 tuntia. Jos en nyt ihan ole erehtynyt kone myytiin alunperin suomalaiselle purkufirmalle, joka käytti sitä kai vaan yhdessä ainoassa työssä Helsingissä. Sittemmin kone palautui valmistajalle, kun ostajalta loppuivat rahat. Ja nyt se on sitten Terramarella, jolla ennestäänkin on Liebhereitä käytössään.

[temmes]

Tuolla on muutama kuva Putajalla tapetusta North Westistä. Ennen digikameraa kuvasin sen kokonaisenakin. Kuulin että romumiehet ei pystyny siirtään NorthWestiä puomin katkasun jälkeen, se kuulemma yritti keikata taakseppäin, mutta onko se totta?