kaivinkoneet.com

Joidenkin töiden yhteydessä olen joutunut moneen kertaan laskeskelemaan firman koneiden yleisiä ja projektikohtaisia kustannuksia tarjouksia ja budjetteja varten. Tosin ihan parin viimeisimmän vuoden aikana ei ole enää tarvinnut asiaan puuttua.

Silloin aikoinaan näitä laskelmia tehdessä tuli sellainen tunne, että konekaluston takaisinmaksuajat pikkuhiljaa venyivät. Ei mitenkään dramaattisesti, mutta vähän kerrassaan huonompaan suuntaan. Jotenkin on sellainen tunne, että tätä nousua on edelleen, ainakin näin ulkopuolisesti asiaa katsellessa.

Koneiden hinnat eivät mitenkään kovin paljon ole nousseet, jos katsotaan vain peruskoneen hintaa, esimerkiksi jotain normikaivinkonetta. Edellinen näkyvämpi nousu hinnoissa oli muistaakseni samaan aikaan, kun metallien maailmanmarkkinahinnat olivat huipussaan muutama vuosi sitten. Kuitenkin käytännössä koneiden hinnat ovat nousseet. Osaksi siksi, että kukaan ei oikeastaan enää voi mennä työmaalle esimerkiksi pelkällä peruskaivinkoneella. Koneen varustelu maksaa nykyisin isot rahat.

Lähes kaikkiin uusiin alle 30-tonnisiin kaivinkoneisiin laitetaan rototiltti jo maahantuojan varustelussa. Se tekee noin 30.000 ecua lisää hintaa, jos puhutaan vaikka obauttia 20-tonnisesta. Sitten tulee melko usein jo 3D koneohjaus, jos ollaan tekemisissä isompien tilaajien työmailla. Siitä tulee taas noin 30.000 ecua lisää. Myös kaiken pienemmän tingel-tangelin osuus koneissa on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana merkittävästi. Kuka olisi 80-luvulla pitänyt täysjärkisenä sitä, joka laittaa koneeseen 6.000 markan työvalot? Nykyään tonni euroina ei ole asennuksineen mikään raha kunnollisista valoista.

Jos tähän kysymykseen haluaisi saada jonkin sortin vastauksen, pitäisi varmaankin ottaa sellaisen esimerkkikonetyyppi, josta vertailisi konekustannuksia ja tuntihintoja ja katsoisi, miten niiden suhde on muuttunut vuosien varrella. Jos on muuttunut. Olisi hauska tietää olenko tässä nyt ihan väärässä ja onko konetyön kannattavuus oikeasti laskenut. Sitähän investoinnin takaisinmaksuajan venyminen mielestäni käytännössä tarkoittaisi.

Tässä tilanteessa olisi hyvä olla säästössä vanhoja laskelmia, mutta niitähän ei nyt enää ole jäljellä. Tai sitten, jos olisi hyvä muisti, mutta kun ei ole.
Ellei jollain toisella olisi?

Multa vois löytyä SMLn jaKL esimerkki laskelmia 70,80,ja 90 luvuilta.

Noi SML:n konekustannuslaskelmat kävi mullakin mielessä, mutta eihän niitäkään ollut meillä jäänyt säästöön.

Koitan penkoa

Koneiden hinnat On nousseet. Ja paljon. Ehkä kilpailu on koventunut ja maahantuojien katteet / väliportaiden määrä tippunut..
Ennen pärjättiin halogeeneilla, sitten tuli xenonit, nyt on ledit. Hyvää lediäkin saa nykyään siedettävässä hinnassa (Nordic KL1401, oisko tuo 89€/kpl, touhutonniin saa aika monta jo laskea varsinkin jos vakiohalogenit vaihdetaan vain ledeiksi, valmis deutsch.)


Hieno määritelmä edelliseltä viikonlopulta: "Mistä tietää, että ihminen on vittuuntunut saamaansa palveluun tai muuhun hintaan? Muuntaa vieläkin eurot markoiksi."

Metsäsavotoilta kun oli filmi tässä joku aika sitten, niin siellä oli traktoreita kärryineen, mutta missään ei näkynyt mitään työvaloja. Sama kuin minun Hydrossa ei ole mitään työvalon jälkiä missään. Tulee mieleen, että ennen oltiin niin tehokkaita, että ei tarvinnut kellon ympäri koneiden pyöriä? En jaksa uskoa, että ennen on metsätöissä viitsitty kovinkaan montaa tuntia viihtyä päivässä. Tai syksypimeällä kaivettu ilman työvaloja yhtään mitään, tuskimpa.

1982 oltiin Loimaalla ostamassa uutta Valtra 912 cm kaivuria.Tehtaan edustaja täytti varustelistaa ja kysyi tuleeko lisätyövaloja.Ennenkun sain suuni auki silloinen ostopäälikkömme (rak.mestari) sanoi ei tarvita meillä tehdään töitä vain normaali työajalla. No kone tuli aikanaan ja ekoja työmaita oli 2,5 vuoden komennus kallioväestösuoja työmaalle.Sähkäri kirosi lamppuja laittaessa eikö näitäkään olisi voinut laittaa tehtaalla.Niimpä.1971 tai 1972 meille tulleessa 475 Länkkärissä oli yksi hehkulankainen työvalo taakse ja eteen ei muita kuin ajovalot.Nyt on kuusi xenonia ja silti ei nää