Kone kun oli ollut töissä viimeksi edellisenä syksynä, niin vuotonorot olivat kuivuneet ja mitään vuotoja ei näkynyt koekäytön aikana. Välyksiä oli vähemmän mitä odotin etukäteen. Hydrauliikkaöljy oli suhteellisen kirkkaan näköistä ja pumppu tuntui vielä olevan voimissaan. Kun ei mitään pahempaa vikaa ollut, niin jätin koneesta tarjouksen ja tässä kohtaa oli hyvä muistuttaa porisevasta syylarista. Muutaman päivän päästä myyjä hyväksyi tarjoukseni ja varasin koneelle kuljetuksen.
Kone haettiin ja sillä piti tietysti päästä heti kaivelemaan. Muutaman kerran meinasin kaataa koneen ennen kuin alkoi ote löytymään. Jonkin aikaa kaivettuani alkoi häiritsemään koneen kova käyntiääni. Öljynpainemittarin lasi oli rikki ja oletin mittarinkin olevan rikki, kun se ei näyttänyt mitään. Mittasin paineet toisella mittarilla ja tulos oli alle 0,5 bar öljynpainetta kierroksilla. Tutkimuksissa löytyi paineensäätimen katkennut jousi ja jousi vaihtamalla alkoi paineita löytymään. Samalla tein moottorille huollon ja säädin venttiilit.
Kaivuulaitteesta sen verran, että sen merkki on Hydro ja se on tyyppikilven mukaan valmistettu 1969 Vammaskosken tehtaalla Vammalassa. Kilpi on siinä mielessä mielenkiintoinen, että 1969 ei ole enää Riuku-Vammaksia tehty ja toiseksi Vammalassa tehtiin yleisen käsityksen mukaan Vammaksia ja Hydrot tehtiin Santahaminassa.
Traktori on Nuffield 4DM ja se on valunumeroiden perusteella vuosimallia 1959. Kun olen selvitellyt Riukujen historiaa, niin on selvinnyt, että ensimmäiset Vammalassa tehdyt Riukut olivat Hydroja ja näitä Hydroja on tehty -58 alkaen ja luultavasti noin vuoden verran. Sen jälkeen nimi on muuttunut Vammakseksi. Minulle heitettiin sellainen veikkaus, että kone on yksi 30:stä ensimmäisenä Vammalassa valmistuneesta koneesta ja olisi siis luultavasti tehty 1959. Tyyppikilvessä on luultavasti väärin lyöty vuosiluku. Käsittääkseni Vammalassa aloitettiin Santahaminan piirustuksilla tuotanto ja myöhemmin rakennetta muutettiin. Tämän koneen kohdalla ei ole vielä selvillä, että millä piirustuksilla se on tehty. Siihen on mielestäni lisätty pari rautaa myöhemmin, jotka löytyvät myöhemmistä Riukuista tehtaan jäljiltä. Kuitenkin siinä tuntuisi olevan ainakin yksi eroavaisuus Santahaminan koneisiin.
Koneen työurasta on selvinnyt sen verran, että se on ollut maatilakaivurina 1977-2012 samalla maatilalla Tampereen seudulla ja sinne se oli ostettu samalta suunnalta joltain hiekkakuopalta, jossa sillä oli lastattu kuorma-autoihin hiekkaa. Maatilalle tullessa nostopuomi oli hieman kiero ja silloinen omistaja on kertomansa mukaan tehnyt koneeseen uuden puomin ja tehnyt siitä 80 senttiä lyhyemmän kuin alkuperäinen. Kone oli kuulemma pahasti kaatumatautinen ja puomin lyhentämisen auttoi tähän vaivaan. Sama omistaja oli myös muuttanut ohjauksen hydrauliseksi ja raivannut ohjaamoon tilaa penkin käännölle. Tilaa on tehty poistamalla akkukotelo moottorin ja tankin välistä ja viety tankki eteenpäin mittaristoineen. Oikean puolen lokasuojaa on siirretty ulospäin ja väliin on tehty hienot täytepalat. Muutokset on tehty niin, että heti ensinäkemällä pystyi sanomaan, että tekijä on osannut kaivaa ja taitanut myös metallihommat. Maatilalla oli myös moottori remontoitu ja siltä se tuntuukin.
Minä olen tosiaan huoltoa tehnyt koneeseen ja opetellut rasvaamaan konetta. Myöskin käännön vaijerin säätöön ja hydraulisylintereiden tiivisteiden kiristämiseen olen koittanut tuntumaa saada. Ajovalot elvytin toimimaan ja vaihdoin ehjän öljynpainemittarin lasirikkoisen tilalle. Vaikka uusi mittari oli tarvike, niin ajattelin tässä kohtaa olevan tärkeintä, että paineita pystyy seuraamaan luotettavasti. Alkuperäinen on tallessa ja sen saa tietysti palauteltua paikoilleen, jos tarve vaatii.
Viimeksi tein syöttöpumpun poskiluukkuun uuden tiivisteen ja toistamiseen vaihdoin syöttöpumppuun öljyt. Työlistalla on mm. sivuparkkien palauttaminen toimintakuntoon ja jarruja pitäisi hieman huoltaa. Jarruja on, mutta huoltoa kaipaavat. Tarkoitus on pitää kone kunnossa ja koittaa säilyttää patinoitunut pinta siltä osin, kun patina on patinaa, eikä pelkkää ruostetta. Vanteita ja tällaisia yksittäisiä osia tekisi mieli maalailla siistimmäksi alkuperäisin sävyin.
Hydroja ei ole juurikaan tullut vastaan. Tällä foorumilla oli kuva Santahaminassa tehdystä Riukusta valmistenumeroltaan 4. Muihin Hydroihin en ole törmännyt. Kuulisin mielelläni, jos jollain on havaintoja Hydroista!
