Hydro-Nuffield 1959

[audiq]

Tuossa näkyy hyvin nostopuomin lyhennys. Ilmeisesti puomeja on eri mitoilla ollut alunperinkin, mutta minun koneessa puomia on myöhemmin lyhennetty. Kun kone on nytkin melko kiikkerä, niin on varmasti ollut pitkällä puomilla aivan mahdotonta vetää kauha sivulle. Nytkin meinaa kipata, vaikka olisi tyhjä kauha.




Tästä kuvasta näkyy mm. hyvin öljyn jäähdyttimen puuttuminen koneestani. Tuokin on hieman ihmetyttänyt, kun jäähdyttimestä ei ole minkäänlaisia jälkiä olemassa, mutta Santahaminen protoissakin on sellainen jo ollut. Akseleiden välissä näyttää rungossa olevan eroavaisuuksia. Hydrauliikkaöljysäiliön sijoituksesta voi päätellä, että teloja ei ole näihin koneisiin ollut tarkoitus laittaa. Tulisi mieleen, että rakennetta on vasta myöhemmin valmistuneissa koneissa muutettu niin, että telat saa asennettua.

[jusape]

Puuttukos sulta siittä kokonaan se vastapainovarren vastapainopuntti ? Tuo, joka menee katon yli kajuutan etupuolelle asti, jossa puntti on .
Koosta arvioiden sellanen 350-500kg paino puomin päässä, jos, niin ei ihme että jos mahdollisesti on kiikkerä ......
Tai oikeastaan siis myös koko varsi, joka siis kääntyy puomin kanssa samaan tahtiin, mutta vastakkaiseen suuntaan vain, kun ilmeisesti se pystytolppa, joka menee katon yläpuolelle, näyttäisi olevan kuitenkin tallella ?

Monista tuo näkyy uupuvan, se kun haittaa taasen "nurkissa kaivamista" ,koska kun kone vaatii vapaata tilaa esim takaa kaivaen ja vaikkas vain toiselle puolen kauhan kipaten, siellä toisellakin puolella pari metriä vapaata tilaa, eli missään seinustojen vierellä ei onnistu kuokkiminen koska vastapainopuomi menisi seinää päin .....

[audiq]

Juu, puuttuu kattohärveli ja sitä myöten puntitkin. Muistaakseni jossain oli mainittu, että nuo keulassa näkyvät paksummat puntit olisi 70kg/kpl. Ja ohuemmat 35kg/kpl. Samoja puntteja on kai laiteltu vastapainohärveliin.

Kyselin sen vastapuntin tarpeellisuutta, niin uuden Riukun ostanut sanoi heittäneensä sillä vesilintua parin viikon päästä koneen ostamisen jälkeen. Ilmeisesti siellä on ollut jonkinlainen jousi pehmentämässä heilahdusta. Telineenhän saisi tehtyä itsekin, mutta ei ole kovin paljoa kehuja kuulunut telinepatentista. Tuntuu että poistamiseen on ollut muitakin syitä kuin talon vierustan kaivamiset. Kun todella monesta puuttuu telinekin, vaikka sen ilmeisesti sai lukittua keskelle. Tuohon kiikkeryyteen siitä varmasti olisi apua. Ehkä siinä on sama juttu kuin levikepyörissä, kun niistä sanottiin, että jos niissä on yksi hyvä puoli, niin niissä on myös kymmenen huonoa puolta.

[SML]

Vammaksen kuvia selatessa huomasin, että kaivuulaitteita näkyy olleen jo tehtaalla tarjolla ainakin kahta pituutta sen mukaan, oliko tarkoitus käyttää kuokka- vai pistokaivuuta. (Pari kuvaa vaihtoehdoista on viestiketjussa Kotimaista koneteollisuutta: Vammas.)

Kun paripyöristä oli puhetta, niin tässä yksi asiaan liittyvä kuva:

[lannenmies]

Joskus nassikkana riulla kaivaneena en ihmettele että kattovastapaino heitettiin metsään.Armeijassa hujautin sen varusvaraston seinään kun joku ystävällinen varusmiestoveri oli laittanut tapin paikoilleen.99% Riuista painot olivat joko poissa tai keskelle lukittuina.Kääntövaijeria sai kiristää kerran viikossa kun puntti rytki vastaan.Pistäppä itse 300kg painoa traktorin katolle ja aja kaltevaan paikkaan. Usein tuo kattohärpäke korvattiin lisäetupainoilla joita sai ostaa VR konepajoilta Rajamäen valuutalla.Riun hyvä puoli oli ettei tarvinnut erillistä Bajamajaa työmaalle kun pienemmät ja isommat tarpeet voi hoitaa hytistä poistumatta.Isäni kertoi 50-60 lukujen vaihteessa viemärityömaille ilmestyvien Vammasten aiheuttaneen lapiomiehissä närää koska ne tulisivat lisäämään työttömyyttä.Ei väärä luulo.

[jusape]

Lisäksi nokkapainojen kaveriksi vois ajatella vannepainoja, sen 3-400 kg per puoli, tai takarenkaiden nestetäyttöä vastapainon saamiseksi......
Raideleveyshän noissa 16.9-30 rengas/vanneyhdistelmissä ei ole säädettävissä ......

[lannenmies]

Suurin puute tuossa ymmärtääkseni on tukijalkojen asento.Nehän tukevat enemmän takasuuntaan.Vammaksen Riukua seuraavassa mallissa tassut olivat muistaakseni jo isommat ja enemmän sivuille päin.Ekassa Länkkärissämme 475 vm 72 oli tassuissa nivelet jotka lukittiin tapeilla kaivuun ajaksi ja irroitettiin siirron ajaksi jolloin tassut nousivat ylös asti.Jos tapit jätti auki kutsui maa nopeasti.Jonkinlainen etuakselin lukitus auttaisi varmasti sivuvakauteen.Muistan noissa käytetyn myös lisälevyjä tassuissa.Ns vastapainokaivuri on aina herkkä sivukuormalle ja jopa näissä runko-ohjatuissakin etukauha maassa auttaa vakavuuteen.Nimimerkillä oisko pitänyt ottaa etuakselin lukitus?

[temmes]

Vai on Lampimäki eläköitynyt. Olin Lännellä töissä silloin ehkä 1999 kun Vammaksen osat siirtyi Tyrwäälle. Silloin niille romuille naureskeltiin, mutta ei menny kauaa kun sieltä ostettiin osia takaisin.

[audiq]

Poistetaan tämä turhana

[audiq]

Miten tällainen kone laitetaan talviunille? Pakkaskestävyyden mittasin jo ja se oli ok. Vähän siellä on öljyä syylarissa, mutta ihmekö tuo, kun niin sitä oli aiemminkin. En ajatellut toistaiseksi huolestua.

Nostosylinterille laitoin muovirännin sadehatuksi. Sujahtaa kivasti letkujen välistä, niin ei ihan heti ole karkaamassakaan tuulen mukana. Puomin kun kääntää sivuun, niin käännön sylinteri on sisässä. Mutta tunkit? Tunkit valahtaa itsestään alas. Nehän saan liinoilla ylös, mutta pitäisikö takapää nostaa sitä ennen pölkkyjen päälle, ettei punkoren tarvitse seistä renkaiden varassa? Tässä on harvinaisen hyväkuntoiset takarenkaat, niin pahaa tekisi seisottaa talven yli samoilla sijoillaan. Mutta tykkääkö runko huonoa, jos laittaa takana olevan poikkipalkin alle pölkyt, vai olisiko parempi etsiä taka-akselin alta sopiva kohta? Varmaan painuu pölkkyjen kanssa peltoon, mutta kyllä kai ne vähän keventää kuitenkin.

Piipun päässä olen pitänyt kuppia sadehattuna. Olisi isohko paksu pressukin. Se ei ole ihan ehjä, mutta mietin jos sen saisi jotenkin ilmavasti aseteltua päälle. Tuo turvaohjaamo antaa ilman kiertää hyvin, kun jättää päistä auki.