Lokomo 320

[Hullu-Jussi]

Saksalaisia komponentteja siellä pitäisi joitain olla. Maanrakennuskonehistoriallisella seuralla on Lokomon hydraulikoneiden valmistukseen liittyvää arkistoa aika paljon. Seura sai ne vuosia sitten edesmenneeltä Lokomon työntekijältä, joka osallistui muun muassa tuon telajarrun suunnitteluun. Kopioiden saaminen olisi varmaan mahdollista. Jos laitat yv:tä.

[Kontio]

Yv:tä paiskattu.

[Jappi]

En tiedä tuosta Lokomon ratkaisusta mutta yleensä telajarru vapautetaan öljynpaineella, ja päälle menee jousivoimalla. Joten jos on vain letku tulpattu niin eipä ihme jos hieman vastustaa...

[Hullu-Jussi]

Lokomolla oli telajarrutekniikka hieman hakusessa silloin kun ne alkoivat tekemään hydraulikoneita vuonna 1967. Aluksi telajarru toimi siten, että ajon kun pysäytti meni jarrupakalle hydraulipaine, mikä piti koneen paikoillaan. Jos kone sitten seisoi pidempään moottori sammuksissa, niin se painehan tietysti sieltä jarrusta pikku hiljaa katosi. kerrotaan, että joitain ikäviä tilanteita oli seurannut siitä, kun kone oli jätetty parkkiin kaltevalle alustalle. Tästä oli seurannut sitten kai aikamoinen show ja joku insinööri oli alkanut kuumeisesti miettiä, mitä pitäisi tehdä. Suunnitteluosaston papereideiden perusteella voisi päätellä, että tämä insinööri on kuitenkin delegoinut homman hierarkiassa alaspäin. Lokomolla oli silloin yksi kaivinkoneiden koeajaja, joka oli keskimääräistä enemmin perillä tekniikasta. Hän sitten näyttää tehneen suunnitelmia jarrun muuttamisesta jousitoimintaiseksi, mikä myöhemmin tapahtuikin.

Vaijerikoneiden aikana tämä koeajaja myös koulutti kuljettajia käyttämään Lokomon kaivinkoneita. Aina, kun uusi kaivinkone saatiin myytyä, lähti tämä koeajokuljettaja viikoksi ostajan luokse opastamaan uuden koneen käyttämisessä. Samainen mies myös keksi Lokomon PJ-4000 -paalukoneen keilin hydraulisen liikuttelusysteemin vuonna 65 tai 66. Hän sai siitä sitten aloitepalkinnon, joka oli kai kuukauden palkka tai jotain sellaista.

[Kontio]

Tässä kuvat konekylteistä:

Alavaunun konekyltti:



Ylävaunun konekyltti:

[Kontio]

En tiedä tuosta Lokomon ratkaisusta mutta yleensä telajarru vapautetaan öljynpaineella, ja päälle menee jousivoimalla. Joten jos on vain letku tulpattu niin eipä ihme jos hieman vastustaa...

Kokeilin tuossa, kun muutakin värkkäilin tämän koneen kanssa, laittaa telajarrun putket paikoilleen siellä vetomoottorin päässä. Ja johan alkoi tela liikkumaan kevyesti, ja samalla voimaakin löytyi telasta.
Mutta samalla alkoi melkoinen öljyvuoto vetomoottorin luota, eli ihan syystä ne putket oli tulpattuna

Onko tietoa, saako tuon telajarrun purettua näkyville, ilman mitään telan päältäpudotus operaatiota tms? Ainakin vuoto paikka näyttäisi olevan hyvin lähellä vetomoottoria, ja vetomoottori näyttäisi olevan vain kahdeksalla/kymmenellä kuusiokoloruuvilla kiinni itse alennusvaihteessa.

[Jappi]

Nyt jos muistan oikein niin jarru pitäisi aueta sieltä vetomoottorin puolelta katkomatta telaa. O-renkailla on Danfossin planeetoissa (joita itse olen työn puolesta hämmentänyt) tuo jarrumäntien tiivistys, lokomosta en tiedä kun ei ole edes planeettavaihde...

[Kontio]

Jahas, tänään sitten sain aikaiseksi purkaa tuon vetomoottorin ja vähennyspyörästön pois planeetan luota. Olihan työmaa saada vähennyspyörästön ympäriltä oleva suojakotelo irti... Kaikki ruuvit olivat kuusiokolo kannalla ja jo aikaisemmassa elämässä kaikki kannat oli saatu "nylpättyä" piloille, joten ei auttanut muutakuin hitsailla jokaiseen kantaan ruuvi kiinni ja toivoa, että alla oleva kuusiokolo ruuvi lähtee irti.

No, sain sitten purettua kaikki osat irti kuitenkin (vetomoottori, vähennyspyörästö, jarrukotelo), ja lopulta kahden jarrun vapautusmännän tiiviste oli hajalla. Kaikkiaan mäntiä on kuusikappaletta.
Ainoastaan epäilyksiä aiheuttaa jarrumännän sylinterin pohja, kun siellä näyttäisi olevan irrallinen pohja, ja jos kerran nuo pohjat on irrallisia, niin silloinhan siellä täytyy olla jonkinlainen tiivistekin ja jos tuo pohja vuotaa, niin eihän pelkkä mäntien tiivisteiden vaihto auta...
Ja noita sylinterien pohjia ei pääse enään vetomoottorin puolelta purkamaan auki, vaan sinne täytyy mennä vetopyörän puolelta... Ja tuo taas on isompi työmaa.

Näiden ajatuksia ja tekojen takia laitoin osto ilmoituksen varaosakirjasta, jos sieltä näkisi, minkälainen rakenne tuo jarrumäntä oikein on.

[ew150c]

Voimasta puheen ollen,jos tuonne kaivusylinteriin saa öljyä tungettua edes 250 barin paineella niin luulis kauhan kynnen tulevan konetta kohti sellaisella voimalla että ei siinä kivet ja kannot hidastele.Millaisia paineita näissä lokomoissa on?Samaa voi huomata myös broitin vipuvarsista.Jos vieressä on nykykone jossa varren yläpää/alapään pituuden suhde on ihan toista luokkaa.Paine on tietysti nykyisin toista kun letkut ym on parantuneet.Vai onko nyt vaan niin että kuskit osaa hommansa niin paljon paremmin eikä tarvi sitä VOIMAA .

[Kontio]

Käyttöohjekirjan mukaan ainakin uutena on ollut 280 baaria varon avautumispaine.

Se vähä mitä tuolla on nyt kokeiltu ruopaista maata, niin ei ainakaan tuota voi millään muotoa verrata aikaisempaan traktorikaivuriin. Trkaivurilla joutui kyllä kantojen juuria raksia yksitellen poikki ennenkuin suurempi kanto nousi maasta. Nyt ei ollut muutakuin tarjota kauhan huulilevyä kannon juuren ja nostaa kanto pois maasta