yrittämistä metsätöiden saralla

[Jappi]

Siirto on kaikkeen muuhun verrattuna niin halpaa ettei omaa lavettia kannata yhdellä koneella miettiä.

[Jappi]

Harvinaisen siististi tehty suojaus kun ei silmiin osunu. Muistaakseni motoissa etulasi parhaimmillaan 16mm, vähän materiaalista riippuen. Työkaveri noiden motojen kanssa oli aiemmin tekemisissa kun oli tullu lasinvaihtokeikka, ketjuluoti vahvistetusta etulasista läpitte mutta onneksi ei kuskiin osunu radio kylläkin oli hiljentyny.

Elääkseni teen töitä noiden metsälaitteiden kanssa ja silti tuon ketjunpalan voima on uskomaton, nelimillisen teräslevyn pystyy läpäisemään kuten 20x teräksillä vahvistetun renkaan kyljen. Ketjusahan kanssa ei kannata leikkiä.

Lasit on noin 20mm PC levyä. Läpäisyjä en ole nähnyt mutta havaittavia muodostumia osumakohdalla...

[kampiveivi]

Itsekkin olen yhden ketjuluodin rikkoman moton ikkunan nähnyt. Se oli ihan oikeaa lasia, kolmikeroksinen ja kerroksien välissä jokin muovikalvo, sellaisiahan käyettiin ennen kuin siirryttiin pc-ikkunoihin motoissa. Kaksi ulointa kerrosta oli rikki mutta sisin ehyt. Kuljettajan mukaan melko jysäys.
Tuo asennuksen siisteys... Siihen se vaan reiän päälle pultatiin kiinni...
Oman siirtokaluston tarpeellisuus on aikalailla siitä kiinni miten on saatavilla muilta ko palvelu ja minkälainen on oma tarve sille. Jos esim mhy:lle muokkauksia tekee ja paljon työmaita 1ha tai alle niin toisten varassa oleminen saattaa olla yhtä siirron odottelua. Kannattaa myös miettiä onko sellaisia muita urakoitsijoita joiden kanssa voisi miettiä yhteis omistusta kuljetuskalustosta. Pelisäännöt tulee vaan miettiä selviksi huoltojen ym suhteen.
Mutta jos työmaat on sellaisia että siellä samalla vierähtää viikko jos toinenkin tai kuukausia niin silloin oma kalusto aika turha. Vanhoja kolmiakselisia kuorma-autoja saa halvalla ja neliakselisiakin ihan kohtuu hintaan. Halpasimmat traktorilavetit taitaa maksaa lähes saman. Toki kuorma-auton ylläpito kulut on sitte isommat. Kaivinkoneen siirtokalusto siitä hyvä että siihen ei tartte olla erityisen pitkä runkoinen auto kuten vaikkapa metsäkoneille.
Miten yleistä noissa lyhytperäisissä on tuo lisäpainojen käyttö? Eikö siitä tule turhan kiikkerä vehe kun painopiste nousee aika korkealle entisestään jos sinne peräpuntin päälle lisätään painoa?
Ja sitten vielä hölmönä kysymys että missä hommassa niitä lisäpainoja tarvii? Toki ymmärrän sen pitkäpuomi koneessa mutta ne harvemmin on lyhytperäsiä.
150 Hitachilla metässä rymytessä ei koskaan tullu tunnetta että konee kaatuu mutta 200 kobelcon lyhytperäsellä se mahdollisuus pitää jo pitää mielessä. Kerrattain jopa hieman sydämmen tykytystä saanut aikaan kun kone keikahti peräpuntin puolelle yllättävästi... Yllättävän takapainoinen kone puomi linkussa ylhäällä...

[Vuorenpeikko]

mietinnässä olisi yrityksen perustaminen (taas) ja ajatuksia heräsi seuraavanlaisia:

-kokoluokassa 10-15t telakone, etsintä vaiheessa huomioidaan ehdottomasti valmiit metsäalustalla olevat ja töistä riippuen voidaan joustaa koneen kokoluokassa
-nisula tai naarva sykeharvesteri, nisulalla olisi hakkuupää ja naarvalla taas yksityisiä ajatellen sykeharvesteri halonteko ominaisuudella. tai sitten pelkkä giljotiini, mutta näitäkin taitaa alkaa jo olemaan. enkä metsähakkuuta suunnittele, vaan myös se ja sitten tien/peltojen/ojien raivaus pienpuista. joista sopisi tehdä myös polttopuita, joten siksi tuo naarva. eikä se pelkkä giljotiini paljoa maksa erikseen, tekee sitten ihan risupoimintaa sillä sitten vaikka.
-ojien kaivuu, tien pohjien teko ja laikutus, tässä kohtaa huomautus lyhyt peräisestä koneesta
-kannon nosto tulisi muuten kyseeseen, mutta mielestä esim 13t lyhyt peräinen ei sovellu oikein hyvin siihen työhön. sitten normaalia hieman pidemmällä puomilla tulisi puu ja laikutus hommassa etua
-mietin myös pellon/tien laitojen raivausta, oishan se kätevää kun sais kerralla kyytiin ja onnistuisihan se, jos tekisi puskulevyyn tapin paikan. mutta tyhjennys, kuormaus ja siirto kaivinkoneella hidasta puuhaa. joten siihen hommaan (ehkä) tulisi jokin traktori kuormaimella ja kärryllä, tai edukas ajokone.
-onko aloittelevalle yritykselle hyvä ostaa jokin 5000-8000h ajettu laite, sillä jos vuoden pari pyörisi niin saisi hommaa etenemään.

tietysti sitten olisi muitakin hommia joita tarjota muille yrityksille, "rukkas"työt tehden yyyiiiteelle ja destialle. ja pakettiautokuljetus, traileri kuljetus ja ja ja.... onhan niitä mutta karkaa aiheesta.

Sykeharvesterit on isäntälinjan vehkeisiin, eikä niillä ole oikein mahdollista pärjätä urakkahommissa. Sitä puuta kun ei aina tahdo tulla tarpeeksi oikeallakaan kouralla jossa syöttönopeus on yli kaksinkertainen verrattuna sykevehkeisiin.
Jos energiapuuhommaa havittelet niin joukkokäsittelyllä varustettu (siis keräävä) giljotiini on ainoa vaihtoehto. Jollain kymppikouran tapaisella vehkeellä, jolla pitää joka leikkauksen jälkeen käydä kasalla, ei pääse palkoille.
Ponssen EH25 on todella hyvä energiapuukoura. Alkupään EH25:ssa oli paljon suunnitteluvirheitä, joten vältä niitä. Uudemmissa on korjattu paljon, eikä remonttia tarvitse tehdä läheskään yhtä paljon.
Jos halkoja haluat palkan edestä tehdä, niin silloin kannattaa hankkia firmalle pilkemasteri tai vastaava klapikone, vaikka vuokrakäyttöön.
Ajokoneita saa varsin kelvollisia jo 20t€ hintaluokkaan, mutta niissä on se miinuspuoli että niillä ei saa kuljettaa tien päällä kalikkaakaan (oikeasti ei yksityistielläkään, mikäli se on muulle liikenteelle avoin), joten suosittelen traktoria metsäkärryllä siihen. Jos taas suunnittelet ajavasi itse myös ne metsässä tekemäsi puut, on ajokone ainoa oikea valinta.
Energiapuun kohdalla vaaditaan ainakin täälläpäin ajokoneeseen vaaka (vaakalapun perusteella maksetaan).

Ja ehdottomasti koneeseen on asennettava polykarbonaatit ikkunoiksi, ei siitä nyt kauaa ole kun kohti syötetty pölli lävisti kaivinkonekuskin penkkiinsä.
Se paksu polykarbonaatti suojaa siis paitsi sinkoavalta terältä, myös kohti tulevalta pölliltä. (Eikä sekään ole mikään ehdoton ja 100% suojaus kumpaankaan.)

Aloitteleva yritys pääsee loistavasti alkuun vielä 10000-12000 tuntia ajetulla vekottimellakin.

T: 21000 tuntia ajettua 1410B Timberjackia työkseen kuskaava, ja vielä 10 tuhatta huoletonta tuntia edessä.

Ps. Kaivinkoneessa on yksi todella iso miinus metsätöitä ajatellen; se että se kulkee liian hyvin pehmeällä ja uppoaa liian vähän lumeen. Seurauksena siis on se että kaivinkoneella puuta kaatava saattaa autuaan tietämättömänä tehdä pehmeälle maalle 300 kiintoa puuta, ennenkuin ajokone tulee leimikkoon ja toteaa että maasto on liian pehmeä ajettavaksi.
Talvella taas kaivinkoneen jälkeen jää paksu polanne --> Ajokoneen on puskettava joko vierestä umpihangessa tai tatisteltava polannetta rikki. Näillähän ei toki ole merkitystä kovilla mailla, tai alueilla joissa ei lumen kanssa tarvitse taistella, mutta lienee suomessa loppujen lopuksi melko vähän niitä urakoitsijoita joiden ei tarvitse ravassa rupoa eikä hangessa vedättää.


Pps. Minusta vähän tuntuu että on suunnitteilla hivenen liian laaja työkenttä yhdelle koneelle.

Jos itse havittelisin kaivuria metsähommiin, niin laittaisin 16-20 tonnisen koneen, siihen vaikka pikakiinnikkeeseen jatkopuomi ja kunnon koura siihen (käytettynä löytyy aivan hyviä kouria, uudet on vähän suolasen hintasia).
Työkentäksi pelkästään avohakkuut ja ojalinjat. Sen jälkeen myisin muokkauksen samalle aukealle, olipa se sitten kannonnosto tahi laikutus, taikka sitten ojitus. Toki sitten siihen lisäksi muut kaivurityöt, piennartiet jne.

[Vuorenpeikko]

Suosittelen että ihan ensimmäisenä kartoittaa läpi työmahdollisuudet alueellaan ja jo alalla toimivat kilpailijat. Ei ole mukava jos yhtäkkiä onkin velkarahalla kallis kalusto turhan panttina kun ei työmaita löydykään.

Giljotiinikourista tien- ja ojanvarsien perkaamiseen yksi vaihtoehto on Ponssen EH25, keräävänä tehokas ja melko järeänkin puun kellistää kun tekniikan oppii. Myös melko läheltä toista puuta pystyy ottamaan. "Pyöreän" puun tekoon sitten eri kourat ja tosiaan pitää ottaa huomioon tuo mittalaitevaatimus, käytännössä kaikki alan toimijat vaativat uuden lain mukaiset laitteet uusiin sopimuksiin. Ja ne ei ole ihan halpoja laitteita...

Kannonnostoon saisi olla iso kone, nousee se kanto 13-15t koneellakin mutta muutaman tapauksen nähnyt missä tuoreesta merkkikoneesta on ylävaunun korvakot ja puomi ratkeilleet alle 7000 tunnin, yhdistävä tekijä kannonnosto.

Ehdottomasti ensin urakat ja sopimukset, sitten kalusto sen mukaan.

EH25 on varmasti yksi parhaista. Meillä on firmassa nyt kolmas EH25 menossa, eikä näissä uudemmissa ole enää valittamista. Ja sillä kaatuu 25 senttinen helposti, ja isompikin menee kun ottaa kahdelta kantilta.

Sepä se, nouseehan ne kyllä, vaan kannon nosto on koneelle sen verran raakaa touhua että siihen kannattaa kone valita mieluummin vähän turhan iso kuin hätnäppää riittävä.

[Jamppa]

Unohtui laittaa se seikka tuosta lisäpainon kiinnityksestä että alkuperäisessä lisäpainossa kiinnitys voi myös olla oman peräpainon jatkeeksi, kone pitenee N: 10cm kiinnitysreiät alunperin tarrojen alla piilossa. Osui käsiin eräs varuste taulokko niin siinä oli tarjolla 500kg lisäpaino, kone 14t lyhytperäinen.
Ei nuo lisäpainot kovin yleisiä ole, nuo mitä vastaan on tullut niin haettu vakautta sivuilla työskentelyyn. Tässä on vielä se lisänä että koneessa on jokin raskaampi työlaite mitä harvemmin tarvitaan mutta kun se on oltava ja käyttö sattuu olemaan juuri tuota maksimi ulottuvuudella ja koneen sivusta. Paljon nostohommia tekevissä koneissa noita välillä tulee vastaan eikä aina ole edes lyhytperäinen kone.

Kannon nosto on aika raakaa hupia ja kannattaa olla tarkkana kun hommaa opettelee ettei kanto päädy kuskin syliin. Koneen syytä olla 20t tai vähän yli, tämä nyt perustuu taas siihen mitä noita käytettyjä koneita nähnyt ja tietää käyttöhistoriaa. Kantohommissa olleet 18t ja alle koneet hyvin usein hitsailtuja kun puomit ratkeillu.

[kaivinkonemies]

onhan ne varmasti juttujen perusteella liikaa töitä yhdelle koneelle, mutta siis siitä asiasta olen vain pistänyt ylös mitä voisi tehdä. siitä sitten mitä sopimuksissa sanotaan, on eri asia. ja pitäis olla monipuolinen kone kuitenkin.
ja kannonnosto vehkeistä tiedän vähän jonkin verran, 16t koneella sitä tehneenä. voi sanoo, et siinä on siinä puomi kovilla.

esim laikutus ja ojitus hommia varmasti kesän ajaksi sekä ojitusta varmaan myös talvella, mutta lähinnä sitä energiapuu työtä ajattelin talvityöksi koneelle. tietty sitäkin voi tehdä kesällä. sekä se lavetti, kuorma-autoja on varmasti moneen lähtöön ja kannattaako sitä yhdelle koneelle hankkia, se on jokaisen oma valinta. traktorilavetti varmaan siinä vaiheessa puntarissa, jos sillä saisi joskus vähän keräiltyä risuja metässä. mutta hankinta hinta nousee, mutta sitten taas traktorilla voisi tehdä muutakin työtä. kuorma-auto lavetilla vain lavettikyytejä. ja varmaan plusmiinusnolla jos harvakseltaan siirtelee konetta verraten oma kuorma-auto lavetti vs. ostopalveluna.
mutta avohakkuuta ja harvennusta varten on ihan oikeat metsäkoneet, energiapuu tasolla oli ajatus pysyä.

kymppikouraa kattelin, se taitaa olla sellanen harrastepeli. tmk energiakoura olisi järkevän oloinen keräys ominaisuudella. ponssen kouria kehuttu useasti. ja halontekoa varten ollut myös mielessä pilkemaster polttomoottorilla ja myös vuokraus käyttöön että urakointiin. sekä sykeharvesteri oli vain yhtenä vaihtoehtona, mutta sekin taitaa pysytellä harrastetasolla.

[Vuorenpeikko]

Se ponssen EH25 tais olla jotain 30t€ luokkaa uusi, mutta meillä on pihassa yksi käytetty (uudempaa mallia) ylimääräisenä. Se vois olla myynnissä. Jos kiinnostaa niin ota YV:llä yhteyttä niin katsotaan.

Energiapuuta tehdään nimenomaan harvennuksilta ja avohakkuustakin integroituna. Nykyään mennään koko ajan enemmän ja enemmän integroituun, eli tehdään sekä ainespuuta että energiaa. Latvat, ja pieni puu energiaksi, ja mitat täyttävästä sitten kuitua ja tukkia.
Ja integroituahan tehdään nimenomaan oikealla motokouralla, pelkän energiapuun teko alkaa olla katoava ala. (Meillä toinen moto tekee integroitua ja toinen pelkkää energiapuuta, ja vasta juuri oli työnjohdon puolelta juttua että alettaisiin tekemään integroitua toisellakin koneella.)
Pelkän maantietikan napsimisella ei pärjää kukaan (pellonreunat tms.), vaikka käytössä olisikin keräävä koura. Tyhjänpäiväisen risukon napsimisessa heilahtaa polttoainekulut suuremmiksi kuin homma tuottaa, kun tonnit ovat ne minkä mukaan maksetaan, eikä luudanvarresta tonneja kerry.
(Eri asia tietysti jos tuntitaksalla saa touhuta siivoamismielessä, joskin siinäkin on kannattavampaa heilua raivaussahalla.)

Traktorilavetti on siinä mielessä hyvä ajatus että siinä säästää ylläpitokuluissa paljon, ja samalla traktorilla voisi hinata sekä lavettia että kuljettaa sitä puuta, tiettyyn rajaan asti. Lisäksi tietysti kaikki muut hommat joita traktorilla voi tehdä.

Mulla itelläni on Pilkemasterin Evo30, eikä ole moittimista. Ei sillä vielä ole tehty kuin 4 rekkakuormaa koivua klapeiksi, mutta ainakin tähän asti on oltu tyytyväisiä. Vuokraajia löytys varmasti.

[kaivinkonemies]

aha eli asia on muuttunut viime aikoina, siis tuo pelkän risujen teon suhteen. eli tyvestä kuitua ja loppu energia puuta. olen sitten ollut hieman väärässä...

mutta tätäkin asiaa vaikeuttaa, kun on muuttanut itselleni outoon paikkaan, asunut täällä vasta puoli vuotta ja ei oikeastaan ketään tuttua täältäpäin.

[Vuorenpeikko]

Kyllä sitä pelkkää energiapuuta vielä tehdään varmasti vielä vuosia, joten siihen kelkkaan ehtii kyllä jos haluaa. Kuitenkin siihen integroidun suuntaan se enemmän ja enemmän kallistuu. Onhan se selvä ettei metsänomistaja halua myydä hyvää leimikkoa energiaksi, ja risukoita tekevä konemies ei pysy hengissä.

Paljon helpompi on ostajalla saada hyviä leimikoita jos ne tehdään integroituna, isäntä saa myydä tukin ja kuidun hyvällä rahalla ja alimittaisista energiaa.
Jos pelkkää energiapuuta tekee kuutiotaksalla niin sitä pitää tulla kohteesta ja hinnasta riippuen vähintään 30-40 tonnia per 8 tuntia jotta sillä pysyy hengissä.