Eräs hulluimmista purkutöihin liittyvistä videoista on tämä:http://www.youtube.com/watch?v=Lyp0AtsODx4
Pari kommenttia: trukkikuski, joka käsittelee happipullopatteria on nähdäkseni aika ääliö mutta onnekas. Trukkihaarukan osuminen pullon venttiiliin voisi.... Videolla näkyvistä työntekijöistä kaksi vaikuttaisi olevan työnjohtotasoa. Kuukulkijan vieressä seisova huomioliiveissä oleva äijä saattaisi olla eräissä maissa vaadittava turvamies, mahdollisesti. Joka tapauksessa homma vaikuttaa organisoidulta työmaalta. Mutta mitään järkeä ei touhussa tunnu olevan. Uskomatonta törppöilyä!
Voi tsiisus mitä meininkiä Netistä löytyy uskomaton määrä saman tyylisiä videoita ja kuvia. Joku sankari pulveroi helvetin korkeaa kerrostaloa puolivälistä, toinen hakkaa rammerilla siltaa jonka päällä itse koneen kanssa on... Kuinkahan paljon maailmassa tulee vuositasolla raatoja rakennus ja purkuhommissa, varmaan aika paljon. Millähän näitä saisi vähennettyä? Virallinen kanta julkisuudessa taitaa olla että lisätään tulityö, tieturva, työturva ja mitälie koulutusta... Paras lääke kyllä taitas olla terve maalaisjärki...
Jopas ol taas.
Jotenkin noista aina tulee mieleen että ei todellakaan ole mietitty mitä ollaan tekemässä ja mitä siitä voi seurata. Otetaan vaan ja aletaan tehä...Kai se johtuu rutinoitumisesta?
Vai voisko olla niin että tuotakaan nosturin purkua ei kukaan ollut suunnitellu sen kummemmin. Tuossa videossa esiintyvä luultavasti turvamieskään tuskin vastaa työn suunnittelusta ja sujumisesta suunnitelman mukaan. Vaan luultavasti valvoo että kaikilla on kypärät suojalasit ym turvavarustet ja niitä käytetään oikein. Muutamia tuttavia on amerikkalais omisteisessa firmassa töissä ja heillä on aika tiukat ohjeet noiden turvavarusteiden suhteen. Siis paljon tiukemmat kuin Suomalaisilla yleensä.
No tota, joskus on tuntunut siltä, että kaikki se, mitä tehdään työmaan turvallisuuden eteen ei oikeen tahdo sittenkään auttaa. Ainakaan käytännössä. Tässä yks pikku tarina reilun kymmenen vuoden takaa. Erään rautatien yli menevä maantiesilta piti uusia. Radalla meni useampia aikataulunmukaisia junia vuorokaudessa, joten työn piti tapahtua todella nopeasti, jotta haitta liikenteelle olisi mahdollisimman vähäinen. Suunnittelijat olivat päätyneet seuraavaan ratkaisuun: uusi silta valetaan vanhan viereen väliaikaiselle tuelle, josta se tunkataan vanhan sillan paikalle, kun vanha silta on purettu. Liikennekatkos jää näin noin vuorokauden mittaiseksi. Tunkkausta oli valittu hoitamaan yritys, jolle silloin tein muutamia töitä. Vanhan sillan purkua valittiin hoitamaan yritys ja insinööri, jonka nimeä en voi tässä sanoa, mutta olkoon hän vaikka Lahtinen. Kollegat ovat joskus nimittäneet häntä Täystuho-Lahtiseksi, sillä hänellä on tiettyä meriittiä eräiden hassusti päättyneiden projektien suhteen. No Lahtinen oli saanut tämän homman ja hän oli päättänyt ottaa purkutyön käytännön toteutusta hoitamaan urakoitsijan, jolla oli käytettävissään ylivertainen kone: "Husseinin tykki". Käytännössä tämä laite oli Åkerman 16, jonka kauhan tilalle oli laitettu pystyasentoon noin kuusimetrinen terästorvi, jonka sisässä oli muistaakseni kolmetonninen teräspuntti. Laitteessa oli mekanismi, joka nosti puntin putken yläpäähän ja päästi sen sitten irti. Kun puntti pudotuksen päätteeksi iskeytyi betoniseen sillankanteen oli tuho täydellistä. Yhdestä kahteen kuutiota teräsbetonia oli kerrasta muusina. Tähän ei mikään hydraulinen iskuvasara pystynyt. No Täystuho-Lahtinen kertoi tästä suunnitelmasta tutulle insinöörille, Ossille, joka - muistaen miehen meriitit - kehotti Lahtista nyt kuitenkin tällä kertaa kaiken varalta ottamaan myös suunnittelijan mukaan tähän riskialttiiseen työvaiheeseen.
Aikanaan sitten työ aloitettii ja urakoitsija moukaroi sillankantta muusiksi tykillään ja tulosta syntyi vauhdilla. Jo iso osa sillasta oli murskattu, kun urakoitsija peräytti konettaan taas puolisen metriä. Sitten se tapahtui: jäljellä oleva kansi, jonka päällä kone oli, joka taas oli toisesta päästään pilareiden varassa jo toisesta päästä penkereessä olevan silta-arkun varassa, putosi alas. Samalla putosivat kone ja urakoitsija. Onnea oli matkassa sen verran, ettei mitään vakavampaa sattunut. Tämä aiemmin mainitsemani insinööri Ossi, jolle Lahtinen oli kertonut tästä saamastaan hienosta hommasta sai sitten kuulla tapahtumasta ja kysyi Lahtiselta, että miksi sinä et ottanut sitä suunnittelijaa mukaan siihen varmistamaan tätä hommaa niin kuin hän oli käskenyt. Lahtinen sanoi, että otinhan minä; se seisoi siinä vieressä, kun tämä tapahtui.
No miksi näin kuitenkin kävi vaikka paikalla oli peräti kaksi insinööriä? Purkaminen oli aloitettu sillan väärästä päästä: kiinteä pää oli rikottu ja jäljellä oli liikuntasauman pää, joka lepäsi rullien varassa ja oli siten teknisessä mielessä pituussuunnassa irtonainen. Ei tarvittu kuin pieni koneen liike ja sillan kansi lähti iloisesti liikkeelle. Tuloksena oli sotku, jonka selvittäminen taisi viedä useita päiviä. No kuka voitti? Se oli tämä yritys, jonka urakkana tunkkaus oli. Nimittäin yrityksen tunkkauslaitteisto oli - miten sen nyt kauniisti sanoisin - kotikutoinen. Se oli tehty ihan muihin tarkoituksiin tehtyjen koneiden osista eikä ollut sitä varastosta esiin kaivettaessa oikeen toimintakunnossa, vaikka päälliköt niin olivatkin muistelleet. Lisäpäivät tulivat kuin taivaan lahjana ja tunkit saatiin pelittämään ja tilaajalle voitiin sanoa, että tämä nyt oli vähän hankala juttu meille, kun meillä oli jo kaikkea muuta menoa jo ja odotettiin vaan tumput suorina monta päivää että päästäis töihin. Sen pituinen se.
Hullu-jussi kun on puhunu noista purkuhommista, niin tässäpä kaikille oppitunti kuinka maantiesilta puretaan kolmessa minuutissa... http://www.youtube.com/watch?v=mGzAT_tcEyY
Purkuhommat ovat mielenkiintoisia. Olen aina itse pitänyt niistä. Sitä paitsi, kun aloitin työurani rakennuksilla työpäällikkö tuli ja sanoi seuranneensa työskentelyäni ja tuumineensa, että taipumukseni saattaisivat tulla paremmin esiin, jos jatkossa keskittyisin purkamiseen sen sijaan, että yrittäisin rakentaa. Taisin ottaa hänen sanansa turhan tosissaan, sillä parin vuoden kuluttua sitten pyysin häneltä ensimmäistä omaa purku-urakkaa. Ja siltä tieltä ei ollut paluuta.
Tuo Armac Demolitionin 3 minuutin purkupläjäys on hyvä tavoite, kun tulee seuraava betonin hajotustyö. Auttaisikohan, jos ruuvaisi koneista pumppujen syöttöä vähän suuremmalle?? Jotenkin on kyllä aina ihmetyttänyt tuo menetelmä tehdä kymmenellä melko pienellä vasarakoneella tuollainen sillan purku. En ole tuota koskaan tarkemmin laskenut, mutta tuntuisi todennäköiseltä, että olisi kustannustehokkaampaa ottaa neljä viisi markkinoiden suurinta vasarakonetta kuin noin monta pienempää. Luulisi sellaisia olevan saatavilla töihin niin Englannissa kuin Keski-Euroopassakin, jossa tämänmoisia urakoita on myös vedetty viime vuosina. Tuossa kolmen minuutin purussa näytti olevan kaksi selvästi isompaa konetta (ainakin etualalla häärinyt Caterpillar). Ehkä niitä vain ei ollut löytynyt tähän työhön enempää. Ja itse kyllä koettaisin saada tuollaiseen työhön pudotusvasarakoneen, vaikka niitä aika harvakseltaan löytyykin. Tuo aiemmin mainitsemani suomalainen "Husseinin tykki" on juuri tuollainen pudotusvasara. Vastaavia laitteita kutsutaan muualla nimellä "drop hammer".
Pieni lisäys tuohon 3 minuutin purku-urakkaan: Hommassa mukana ollut sanoi, että heillä oli siellä kolme isompaa konetta (2kpl Cat 345 C ja yksi Hitachi 650 LCH), jotka käytännössä hoitivat valtaosan rikotustyöstä.
No ainakin se hyöty tuollaisesta konemäärästä on että tekniikan pettäessä yhdestä, jopa kahdesta koneesta kapasiteettia ei häviä niin paljon kuin 1/4 tai 1/5 särkyessä. Toisaalta tuollainen orkesteri on hankalampi organisoida ja johtaa sekä yleensä saada mahtumaan työkohteeseen, etteivät puomit kolise vastakkain. Ainakin "minuuttiaikataulu-rautatiesillan-paikalleentunkkaus-operaatioista" jotain oppiineena kalustoa ja myös miehiä/naisia kyllä pitää olla reilusti paikalla jos jokin alkaa mennä vikaan. Ja tämäntyyppisissä operaatioissa kun on miljoona muuttuvaa tekijää jotka voivat mennä päin honkia...
Hullu-jussi mainitsi "husseinin tykin" purkutöiden yhteydessä. Onko tämä samanlainen kone kun esim. vesistöpenkereiden syvätiivistämiseen tarkoitettu husseinin tykki?
Noniin nyt on sitten Rusch niminen yritys hollannista tehnyt yhden maailman suurimmista hydraulisista purkukoneista. Tämä kyseinen kone ei ole korkeimmalle yltävä (joka sekin on saman yrityksen tekemä, 90m) mutta painollisesti ja puristusvoimaltaan tämä on suurimmasta päästä. Koneesta on esittely uusimmassa Boggi-lehdessä (ruotsinkielinen). Kone on valmistettu norjalaiselle AF Decom -firmalle, joka purkaa tällä öljynporauslauttojen raatoja. Kone perustuu Caterpillar 5130B -malliin, joka painaa noin 180 tonnia, tosin tätä on vähän muokattu: Alavaunu muutoksineen painaa 74 tonnia, puomisto 70 tonnia, sakset 25 tonnia ja peruskone päälle, eli yhteensä 320 tonnia! Eli puristusvoimaa saksista löytyy 2000 tonnia ja tällöin päästään läpi 46mm emmeestä... (muistaisin lukeneeni jostain että joku yritys oli kikkaillut paineilla ja ottanut samoista saksista (Genesis GPX2500) 2530 TONNIA? Puomin nostosylintereillä (3KPL) kerrotaan olevan kokoa seuraavasti iskunpituus 4,5 metriä, varren halkaisija 340mm ja hintaa kappaleelta hyvän perheauton verran...
Liitteet
Koneen nimi on Store Ulv
img_3589.jpg (33.41 KiB) Katsottu 12338 kertaa
img3284ez.jpg (185.46 KiB) Katsottu 12338 kertaa
Ja saksilla painoa 25 tonnia!
af-decom-norwegen-218.jpg (37.27 KiB) Katsottu 12338 kertaa
-----------------------------------
5xJD 1010C, IH btd6, 2xZetor
Taisin ottaa hänen sanansa turhan tosissaan, sillä parin vuoden kuluttua sitten pyysin häneltä ensimmäistä omaa purku-urakkaa. Ja siltä tieltä ei ollut paluuta.
