Kukkapenkkikaivurissa ongelmaa Kubota KH 31

[Ilkka.Hellsten]

Hei foorumilaisille!

100% keltanokka ilmoittautuu kaivurinomistajaksi "uudenkarhealla" kubotalla. Malliltaan KH 35 ja vuosi lienee -90. Ostin koneen lähes sika säkissä, kun ei nyt oikeen mitään voi vaatia kun kaivurilla ajokokemus on alle 3h yhteensä. Nyt omalla koneella myllätty vajaa 10h ja heti kosolti kysyttävää.

1. Ajomoottorit on voimattomat. Tiedän että ei nuiden pienien kumitelakaivureiden telastot mitään vahvoja muutenkaan ole, mutta tää on oikeesti ihan hengetön. Tasaisellakin meinaa olla etenemättä ja mäkeen ja pehmeään jää heti kiinni. Telat vaan eivät jaksa pyöriä, eikä kone edes kuulosta rasittuvan. Mistä lähtä vikaa hakemaan?

2. Lämmetessään liikkeet hidastuu ja laiskistuvat. Epäilen että jokin venttiili tms vuotaa koko ajan ja paineet karkaa osittain sitä kautta. Mitään mittaria paineelle ei ole. Mistä kaikkialta näitä venttiileitä tai mahdollisia säätöjä paineelle löytyy? Öljyjen lämmöt kuumahkot kädelle säiliöstä kokeiltaessa.

3. Mihin väliin asennan kiinteän painemittarin? Vai onko edes järkevää asentaa kiinteästi? Mistä "huoltomittarilla" voi mitata paineet ja pitääkö ne kullekin sylinterille säätää erikseen? En ole vielä venttiililohkoa ottanut esille, se kun on tankin ja penkin alla ikävästi... Hydrauliikkaa kovasti opiskellut kaivurin hankinnan myötä, mutta vielä en ole tyhjentäviä vastauksia kaikkeen saanut intterneetistä. Oisiko jollakin antaa kohtuu simppelin kaivinkoneen hydraulikaaviota johon voisi tutustua ja joka selkeyttäisi kokonaiskuvaa?

4. Mistä ja mihin hintaan kumiteloja saa, jos ja kun telat aikaan pettävät?

5. Koneena tässä on 2 sylinterinen diesel Kubota. Minkähänlaiset kierrokset on hyvät koneelle? Nyt ne ovat n. 2600rpm.

6. Mistä tunnistan kuluneen hydepumpun? Tässä on kaksois pumppu, ihan kiinteätilavuuksinen rataspumppu. Tarkoitus oli se jossain vaiheessa purkaa ja tarkistaa, jyrsimellä voin tarvittaessa koneistaa päätyvälykset pois, jos niitä siellä on.

7. Mistä hankkia nippelit ja nappelit kun niiden hankinnan aika on? Painemittaria ja öljynlämpömittaria mietin jo heti alkuun laittavani.

8. Kauha tuossa on melkoisen pieni, olisko 20cm leveä. Haaveilen hiukan isommasta kynnellisestä kauhasta, uskon että koneen voimat piisaavat sellaisen käyttöönkin. Myös leveähkö täyttökauha on tarkoitus hankkia/hitsata. Vinkkejä tekoon kaipailen.

9. Mistä saan rahoituksen isomman koneen ostoon

Intoa kaiveluun ja koneen värkkäykseen on enemmän kuin tarpeeksi. Harjoittelin kaivelemalla maakaapelille yhteensä ehkä 30m ojaa. Vaikka itse sanonkin, alko se parin tunnin päästä sujumaan jo varsin mallikkaasti. Keväällä aloitan rintamamiestalon (kellarillinen) salaojaremontin. Silloin olisi jo kiva jos kone pelaisi hyvin.

[Hullu-Jussi]

Huh, jopas on kysymyksiä!
Aloitan vastaamalla 1-, 2- ja 6-kysymyksiin. Niihin kaikkiin liittyy paljolti samat tekijät koneen tekniikassa.
- hydrauyliikan pumput voivat olla kuluneet. En pitäisi minään ihmeenä, kun koneen ikää ajattelee. Öljyn liian voimakas lämpeneminen voi olla yksi merkki kuluneesta pumpusta, jossa on paha ohivuoto.
- venttiilistössä esimerkiksi päävaroventtiili voi vuotaa tai olla väärässä säädössä, mutta en veikkaisi sitä syytä ensimmäiseksi.
- Telojen voimattomuus voi olla alavaunulle johtavan kuluneen läpiviennin syy. Tai sitten ajomoottoreissa tai niiden venttiileissä on vikaa. Oletan, että tämä Kubota on suoraan ohjattu, joten esiohjauksen vikoja ei tarvitse nyt alkaa miettimään.

Painemittari ei kerro hydrauliikasta välttämättä oleellisia tietoja. Jos paine on liian alhainen, syy voi olla varoventtiilin päästämisessä, huonossa pumpussa ja parissa muussakin kohtaa. Pumpuista olisi tärkeää tietää myös maksimituotto, mihin ne pystyvät. Hydrauliikan paineen mittaus kiinteätilavuuksisessa ja läpi pumppaavassa järjestelmässä edellyttää, että jokin liike tai jotkin liikkeet ajetaan loppuun, jotta pumput työskentelevät varoja vasten. Tämän voisi parhaiten katsoa korjaamokirjasta. Jos kyseiselle mallille ei löydy kirjaa, niin suurella todennäköisyydellä jonkin muun vastaavalla tekniikalla olevan saman ikäisen koneen kirjasta löytyy lähes vastaavat asiat. Vaatii sitten tietysti jonkinlaista soveltamista. Näissä korjaamokirjoissa on yleensä neuvottu ensimmäiseksi testaamaan koneen eri liikkeiden nopeudet ja sitä varten niissä annetaan normikunnossa olevalle koneelle aikahaarukat liikkeille. Yleensä vain osa liikkeistä on hitaita. Jos kirjassa on vianhakutaulukko, voi tällä tiedolla päästä jopa suoraan oikean syyn jäljille.

Paineiden mittaamisesta olisin mielelläni kirjoittanut tarkemmin. Harmi vaan, minun on pakko nyt jatkaa töiden tekoa, joten en pysty nyt kirjoittamaan enempää.

Toivottavasti joku muu täällä foorumilla jatkaisi tai vastaisi jäljempänä oleviin kysymyksiin.

Lisäys: Ruotsalaisen masinisten.net-foorumin downloads-osastolla näkyi olevan KH-36-malliin sopiva korjaamokirja. En ehtinyt sitä katsoa, mutta se saattaisi sopia isolta osin yllä mainittuun konemalliin. Kirjan lataaminen edellyttää kirjautumista kyseiselle foorumille.

[Hullu-Jussi]

Pikkasen jatkoa vielä edelliseen:
Koska tässä koneessa (tai yleensä näissä hammaspyöräpumpuilla olevissa systeemeissä) on läpipumppaava hydrauliikka eli pumppujen antama virtaus menee venttiilipöydän kaikkien venttiileiden läpi takaisin tankkiin silloin, kun vivut ovat neutraalissa asennossa. Yleensä puolet pöydästä on ruokittu toisella pumpulohkolla ja puolet toisella. Kaksipumppuisissa systeemeissä voi olla myös venttiili, joka yhdistää tarvittaessa pumppujen tuottoja nopeamman liikkeen saamiseksi.
Painetta mitattaessa täytyy jokin koneen sylintereistä ajaa päähän asti ja sen jälkeen pitää ohjausvipua edelleen liikkeen asennossa. Silloin painemittari antaa sen arvon, jossa paineenrajoitusventtiili päästää liian paineen pois. Pumpusta tämä arvo ei kerro välttämättä paljon mitään, ellei pumppu ole jo niin huonossa kunnossa, ettei se kykene saavuttamaan painerajaa. Paineenrajoitusventtiilin aukeaminen selviää kätevimmin kuuntelemalla. Venttiilistä kuuluva suhina paljastaa venttiilin aukeamisen.

Ja sitten vielä vastausta 3-kysymykseen:
Painemittarille olevat valmiit lähtöportit on yleensä eritelty koneen käyttöohje- tai korjaamokirjassa. Jos mittauskohteessa ei valmista liitosporttia löydy, niin sitten täytyy laittaa sopiva haaroitusnippeli esim venttiililohkon ja letkun väliin. Painemittari ei yleensä ole tarpeellinen jatkuvaan tarkkailuun tämän tyyppisessä hydrauliikassa. Korjauksessa ja vian etsinnässä kylläkin. Painemittaus voisi olla hyödyllinen esimerkiksi ajomoottoreiden toiminnan tutkimisessa. Koneen iän takia epäilisin läpiviennin falskaamista ja painemittarilla näkisi kohoaako ajomoottoreilla paine riittäväksi. Tosin silloinkin liian alhainen arvo saattaa johtua jossakin venttiilissä olevasta viasta. Mittari, kun ei kerro, miksi arvo jäi alhaiseksi.

Kun mainitsin masinisten.net-foorumin, muistui mieleen, että siellä taisi olla joskus aikaisemmin viestiketju vanhemman pikku-Kubotan peruskorjauksesta. En sitä nyt onnistunut löytämään, mutta katsotaan, jos myöhemmin tärppäisi.

[Ilkka.Hellsten]

Suur kiitokset jo nyt Jussille avusta! minusta tuntuu että autat tähän kaivuriin tutustumisessa reilusti vielä tulevaisuudessakin

Mihin väliin painemittari on syytä kytkeä? Onko joka venttiilillä myös jokin shokkiventtiili, vai toimiiko järjestelmä vain tällä yhdellä paineenrajoitusventtiilillä? Myös tuota maximi hydraulipainetta pähkäilen, mihin se tulisi tuossa asettaa. Pitää tosiaan koittaa etsiä jokin käyttöohjekirja kyseiseen koneeseen.

Koitan etsiä itsekin tuolta ruotsin foorumilta vastauksia kysymyksiin. Ei vaan tullut opiskeltua aikanaan ruotsia juuri yhtään, joten kääntäjä päällä nuo sivut on hiukan sekavat...

Ja kaivaessa kone hetkittäin menetti voimiansa. Kun liikkeitä ajeli vähän miten sattuu ja käytti kierrokset alhaalla voimat taas palasivat normaaleiksi. Normaalilla siis tarkoitan mielestäni hiukan heikkoa. Vaikea vain arvioida kun ei ole kokemusta muista koneista.

Harmi kun kone on mökillä 600km päässä todennäköisesti ensi kevääseen asti niin en pääse sen kimppuun kuin hetkittäin ennen kuin tuon sen kotiin Ouluun.

[Hullu-Jussi]

Tässä KH 36:n hydraulikkakaavio selventämään läpipumppauksen periaatetta. Kuvassa on tilanne, jossa kaikki venttiilit ovat neutraalissa asennossa. Moottori on käynnissä, jolloin pumput tuottavat virtauksen. Painetta ei varsinaisesti synny, koska kaikki suuntaventtiilit ovat vapaakiertoasennossa. Pumpun P1 antama teoreettinen paine leviää ruskealla merkittyihin kanaviin (paine syntyisi, jos virtauksen vapaata poistumista tankkilinjaan estettäisiin). Pumpun P23 paine menee punaisia kanavia pitkin. Kuvassa tankille päin avoimet kanavat ovat vihreällä. Kaikki muut kanavat ovat mustalla ja ne jäävät jonkin venttiilin taakse eli suora yhteys pumpuille tai tankkiin puuttuu tässä tilanteessa.

Jos nyt jotain suuntaventtiiliä liikutettaisiin, katkeaisi vaakasuora läpipumppausreitti ja paine kohoaisi kaikilla kyseisen pumpu ruokkimilla venttiileillä. Virtaus tapahtuisi poikkeutetulle venttiilille ylemmän pumppukanavan kautta ja menisi suuntaventtiilin läpi kyseisen venttiilin ruokkimalle laitteelle.

Vähäsen vaikea selittää tätä, koska en voi tietää selostanko liian itsestään selviä ja simppeleitä juttuja ja toisaalta hyppäänkö jonkin oleellisen jutun yli.

[lannenmies]

Kone lienee noin 3tonninen.Telat noin 300-500 kpl.Itse ostin 2 tonniseen 280 kpl.Esim Lännen Konepalvelu Liedossa myy tarvike teloja .Yanmarin ns epäsymmetriset ovat kalliimpia n 1000-1500 mutta tuossa lienevät symmetriset.Olen joskus 10 vuotta sitten ajanut tuollaista noin 4,5-5 tonnista Kubotaa ja siinnä kyllä ajossa riitti voimat.

[Hullu-Jussi]

Tässä pari paranneltua hydrauliikkakaaviota. Nuolet kuvaavat öljyn virtausta. Ensimmäisessä kaaviossa ympäripumppaus kaikkien suuntaventtiileiden ollessa neutraaliasennossa. Toisessa kaaviossa teloilla ajo eteenpäin. Kaaviot ovat KH 36:n. Veikkaan, että 35:ssä on samanlainen tai ainakin lähes samanlainen hydrauliikka.

Kummallekin pumpulle on omat paineenrajoitusventtiilit (a1 ja a2). Shokit on kaivuvarren ja puomin sylintereille niitä käyttävien suuntaventtiileiden luona (b1, b2, b3 ja b4).

[Ilkka.Hellsten]

Suur kiitokset jälleen Jussille!

Itseasiassa edellisviikolla löysin netistä juuri samaiseen HH-36 koko manuaalin pdf:nä ja siihen jo tutustuin. Tuon hydraulikaavion kanssa vietin myös aikaa ja oivalsin itsekseen kuinka se käytännössä nyt menee. Omille oivalluksille on myös mukava saada vahvistus kuten nyt sain

Vkl kävin hakemassa koneen trailerilla kotiin, joten sen kimppuun pääsen jo tällä viikolla. Tarkoitus purkaa lattia ja tankki pois ja korjailla vivustojen väljät tangot ja katsoa että venttiililohkossa kaikki venttiilit liikkuuvat ääriasentoihin asti, sekä alkaa säätämään nuo varoventtiilit kohdilleen. EM manuaalissa on myös säätöarvot. Koneet ovat mielestäni hyvin samankokosia joten voinen käyttää KH-36 annettuja arvoja.

Pumppu on tarkoitus myös käyttää levällään ja hyde öljyt vaihtaa. Pitää tutustua tuohon manuaaliin vielä tarkemmin, on vaan niin kauhea kiire tällä hetkellä että ei millään kerkeä. Älkööt tekään siis käyttäkö aikaa minun ongelmien selvittelyyn turhaan, kyselen sit kun manuaalista en löydä vastauksia


Kaivuri on muuten tuollainen keijukainen, vain 1400kg. Laitan kuvia kun keksin mille kuvapalvelimelle ne lataan, iän vanha photobucketin tunnus kun näyttää kuolleen...

[Hullu-Jussi]

Nämä tekniset asiat oppii yleensä parhaiten, kun itse pyrkii omalla päättelyllä selvittämään, miten jokin toimii. Toisaalta pientä apua tekniikan ymmärtämiseen ainakin meikäläinen on monasti tarvinnut. Korjaamokäsikirjat ovat olleet siinä hyviä tietolähteitä.

Suosittelen lukemaan tuon Kubotan korjaamokirjan. Se ei ole ihan parhaiden korjaamokirjojen tasoinen, mutta antaa hyvät tiedot tuon tyyppisen kaivinkoneen tekniikkaan.

[Ilkka.Hellsten]

Noniin, nyt sain Kuvakorin tunnukset taas rokkaamaan ja pääsin latailemaan kuvia interneettiin ja tänne myös jakoon.