Vanhoja työmaakuvia

[Heavy]

Komea Jyry!

[jusape]

Komea Jyry!

Niin kattelin kans jo aiemmin....... Kuva on ajalta, kun vielä Turboa erikseen oikein mainosteltiin konepellin kyljessä ....

[lannenmies]

Olisko Karppinen tehnyt pätkän Päijänne-tunneliakin.Itse olin Elovuoren osiossa onkohan se nyt Pukinmäkeä tai Pitäjämäkeä.Sääli että ne kuvat ovat ainastaan silmien takana.

[SML]

Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmasta löytyy paljon rakentamiseen liittyviä vanhoja valokuvia. Haku tapahtuu hakusanoilla ja kokeeksi käytin sanoja kaivinkone, purkutyö ja nosto. Löysin kaksi kuvaa, jossa Karppinen Oy:n Lokomo näkyy. Kuvat oli niin hienoja, että laitoin ne foorumille 1200 dpi koossa, kun muuten olen käyttänyt 1000 dpi kokoa. (Lisää kuvia muilta työmailta on tulossa piakkoin.)

[SML]

Tässä nyt lisää löytöjä Helsingin Kaupunginmuseon kuvista.

[Kantohara]

On se mahtanut olla purkutyö ennen melkoisen krouvia hommaa, katsoo vaikka noita Fabianinkatu 8:n kuvia, Teräsmies 22e:ssä on toki kuokkapuomi, mutta jäykällä kauhalla Kuski taisi saada ronkittua kauhaan lähinnä muutaman tiiliskiven...

[Hullu-Jussi]

Vaijerikäyttöisellä kuokkakauhakoneella touhuamisessa on omat vaikeutensa. Seurasin pikkupentuna näitä purkutöitä Helsingissä yrittäen imeä oppia myöhempää työelämää varten. Huomasin silloin, että yleensä purkutyö eteni niin, että kaivinkone pyrittiin saamaan talon porttikongista tai muusta kohtaa sisäpihalle, missä sitten ensimmäiseksi alettiin sorruttamaan sisäpihan puoleisia seiniä niin, että koneen alle saatiin kerrytettyä sopiva kasa tiiliä. Vaati varmaankin kohtalaista taitoa sorruttaa taloa ahtaalla pihalla. Konekuski teki koneen viereen kasaa ja kun se oli tarpeeksi korkea, ajoi koneen siihen ja sorrutti sitten tavaraa siihen kohtaan, missä kone viimeksi oli. Näin päästiin niin ylös, että talon sai lopulta rikottua melko hallitusti.

Lastaus oli usein järjestetty niin, että alhaalla sopivassa kohtaa touhusi Traxcavator 955 tai 977, jolla alas sorrutettua tavaraa kuormattiin autoihin. Joskus lastattiin myös vaijerikoneen kuokkakauhalla, mikä onnistui aika nätisti, kun kone oli tiilikasan päällä. Lopulta talo sorrutettiin alas asti ja viimeiset tiilet oli kätevä lastata kellarikuopasta vaijerikoneella. Tasaiselta vaijerikoneilla ei tietenkään saatu kauhaan paljon mitään. Julkisivun ensimmäinen kerros pidettiin yleensä pystyssä loppuun asti, sillä se suojasi kadun puolta.

[lannenmies]

Olen sitä ikäluokkaa että Teräsmiehiä oli viellä työmailla tosin hydrauli Lokomoita alkoi jo tulla ja Teräsmiehiinkin tuli kauhasylinterit mutta kaivaminen vaijerikoneella oli niin spesiaali puuhaa etten muista montakaan kuskia jotka olisivat jatkaneet hydraulikoneilla.Osa jäi eläkkeelle ja osa siirtyi paalukoneisiin joita Teräsmiehistä tehtiin viellä pitkään.Porakoneen vieressä seisoessa oli aikaa katsella näiden työskentelyä ja joskus sateella saattoi päästä konehuoneen ovensuuhun kuskin seljän taakse katsomaan ja kyllä louhoksen kuormauskin oli taitolaji.Muistan kerrotun tarinoita kuinka sille ja sille oli purkutöissä tullut hirsiä tai tiiliä puomin selkää pitkin.Jo tuollaisen Teräsmiehen saaminen kasan päälle ei ole helppoa koska teloissa ei ollut harjoja eikä kauhallakaan kovin paljon autettu.Minun urani aikana Turussa oli enää yksi raksa ,Fiat merkkinen.Se oli meillä kesäisin multaa ja soraa kuormaamassa ja talvella purku työmailla.Urakoitsijalla ei ollut omaa kuormaautoa ja lavetteja oli vähän niimpä hän siirsi koneen öisin toiselle työmaalle ajaen.

[SML]

Pieni kone Helsinkiä rakentamassa. Edelleen Helsingin kaupunginmuseon kuva.

[SML]

Seuran jäseneltä Juha Tenkaselta ovat nämä kaksi kuvaa, joissa on hänen isänsä Allis-Chalmersit.

Toinen kuvista on väripaperikuva, joka on tehty 60-luvun lopussa tai 70-luvun alussa. Siitä olivat värit jo osin kaikonneet, mikä on yleinen ominaisuus väripaperivedoksissa. Onneksi on keksitty photoshop-ohjelma, jolla puuttuvia värejä sai takaisin kuvaan ja nyt se näyttää aivan erilaiselta.